Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Kenttätoimikunnassa on meneillään sukupolvenvaihdos kun uusi Golf Talma Oy:n hallituksen jäsen, Jukka Happonen, otti vastaan kenttätoimikunnan puheenjohtajuuden ja ehdotti Rainer Hellingin valintaa toimikunnan jäseneksi. Rainerin historia kenttätoimikunnassa alkoi vuonna 1997, jolloin myös Jukka liittyi seuran jäseneksi ja myöhemmin työskenteli usean kesän yhtiön palveluksessa. Keskustelujen pohjana on toiminut molempien kattavat muistot Talman eri vaiheista.

Jo ensimmäisissä keskusteluissa käytiin läpi useita tärkeitä aiheita, joiden pohjalta Jukka pyysi minua kirjoittamaan julki niitä asioita, joiden tietoon saattaminen auttaa ymmärtämään entistä paremmin nykyhetkeä ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä blogisarja käsittelee ja dokumentoi seuraavat teemat:

Golf Talma Oy:n omistamat maat ja niiden erityispiirteet
Vesi, sen saatavuus, varastointi ja käyttö
Talman mäen mikroilmasto
Metsä, puusto ja puut

Golf Talma Oy:n omistamat maat

Talman omistama maa-alue on noin 160 hehtaari ja jakautuu useammalle kiinteistönumerolle, jotka kaikki rajoittuvat toisiinsa. Kaikki alueet sijaitsevat Sipoossa ja rajoittuvat Blekdalintiehen, Talmankaareen ja Nygårdintiehen. Par 3-kenttä rajoittuu Keravan kaupunkiin.

Tieyhteys alueellemme löytyy Blekdalintieltä (Laakso 3 greenin takaa) ja Nygårdintieltä (Sisääntulo pääklubille ja Par 3-kentälle), mutta Talmankaaresta ei tällä hetkellä ole tieyhteyttä alueellemme. Talmankaareen rajoittuva kohta on melko jyrkkä ja kapea, vanha hiekkakuoppa lähellä Nygårdin tien risteystä, johon ei ole rakennettu tietä.

Alue on laaja ja suurin piirtein kaikki rajapyykit ovat tiedossa. Tarkennettavia kohtia tulevaisuudessa ovat Laakso 13. viheriön takana oleva rajapyykki ja Nygårdintiellä tieliittymän kohdalla olevat pari pyykkiä eivät ole näkyvillä ja niiden sijainnit on syytä tarkentaa.

Sipoon kaavassa ja Uudenmaan maakuntakaavassa alueemme on golfkenttä. Tämä ohjaa, että ainakin vuoteen 2050 asti pysymme golfkenttänä ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin, koska maakuntakaava-muutokset ovat erittäin vaikeita ja aikaa vieviä prosesseja.

Jo tällä hetkellä alueellamme saattaa olla jokunen tonttipaikka, mutta mahdollisuuksia niiden käytölle ei ole tutkittu tarkemmin.

Verotuksen kannalta maksamme kiinteistöveroa golfkenttä-alueesta, jonka aiemmin tulkittiin koskevan koko aluetta. Valitusten jälkeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa päädyttiin Golf Talma Oy:n kannalta edullisempaan vaihtoehtoon, jossa metsäalueet vapautettiin veron piiristä.

Maa-alueet ja niiden erityispiirteet

Talman alueen maaperä ja mikroilmasto muodostui viimeisen jääkauden aikana, jolloin iso käsi muokkasi aluettamme ja jätti hiekat Talmankaaren ympärille ja Master 13. lyöntipaikan pohjoiselle puolelle.

Par 3-kentälle, Masterin etuysin peltoalueelle sekä Laakso 2. ja Laakso 3. alueille. Muodostuivat suuret jää- ja vesimassat, samalla muodostaen valtavat savialueet, jonne se jäi paikoilleen. Vuosien saatossa pinta on kuivunut niin, että saimme kentän rakennettua ja myöhemmin laajennettua nykyiseen muotoonsa. Kuiva kerros ei todellakaan ole mahdottoman paksu, koska Laakso kentän laajennusta rakennettaessa oli tapahtua onnettomuus, kun Laakso 2:n vesiestettä kaivettaessa kaivinkone raapaisi kuivan kerroksen puhki ja oli upota löysään saveen. Tällä hetkellä kyseisen vesiesteen keskellä on vettä vain noin 30 senttimetriä.

Alueelle muodostuneiden kallioiden huiput ovat edelleen näkyvissä ja niillä alueilla maapohja on kivikkoinen ja paikoitellen erittäin lähellä maanpintaa ja ruohon kasvualustaa.

Sipoon kunnan hallanarkoja paikkoja selvittävä karttapalvelu näyttää hyvin kenttämme hallanarat paikat ja niiden avulla on helppo nähdä, minne savialueet aikanaan muodostuivat. Tästä on helppo huomata, että maaperällä ja Talman mikroilmastolla on selvä yhteys.

Maanviljelykseen savimaa on kohtuullinen, ei missään nimessä paras, ja vaatii erityistä viljelytaitoa. Ikävä kyllä väylän ja viheriön alustaksi se ei kelpaa ollenkaan ja alustuksen jälkeen pääsen varsinaiseen asian ytimeen: Savimaalla viljeltyä ruohoa on mahdotonta pitää jatkuvasti pelattavana. Väylät ja viheriöt halutaan leikata lyhyeksi ja pelattaviksi saaden samalla juuret tarpeeksi pitkiksi (20-30 senttimetriä), jotta ne kestävät kulutusta pelaajiston iloksi. Tästä syystä viheriötä ja väyliä varten pitää rakentaa juuristolle paksu ja sopiva kasvualusta, joka säilöö ja päästää veden sopivasti rakenteisiin.

Aines, joka tämän mahdollistaa on hiekka, johon sekoitetaan n. 5 % turvetta. Mikäli hiekkaa laittaa saven päälle, ei kestä kauaakaan, niin se on sekoittunut saveen. Tällöin kasvualusta tiivistyy ja ruoho kärsii. Tästä syystä yksi golfkentän tärkeimmistä hoitotoimenpiteistä on tapitus, holkitus, ilmaus ja hiekan säännöllinen lisääminen.

Talman kentät rakennettiin 1990 molemmin puolin ja silloisen parhaan tietämyksen mukaisesti. Hiekkaa käytettiin omista hiekkakuopista ja olemme pärjänneet siltä osin varsin hyvin. Hiekkaa on lisätty koko ajan ja lisää tarvitaan, sillä ilman hiekkaa ruohoalueet eivät pysy hyvässä kasvussa, eikä ilman vettä kasva mitään.

Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelen vettä, joka on meitä vahvasti ohjaava ja rajoittava luonnonvara.

Rainer