Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Kahdessa ensimmäisessä kirjoituksessa olen käsitellyt Talman fyysistä materiaa: maata ja vettä. Edellä mainitut aiheet on ollut helpompi konkretisoida, kuin Talmassa vallitseva mikroilmasto. Tämän johdosta seuraava osio on erityisesti henkilökohtaisia huomioita, sekä vanhan kansan kertomaa perimätietoa.

Maailmanlaajuisesti katsoen golfvirta on antanut Suomelle mikroilmaston, joka mahdollistaa maanviljelyn Suomen lisäksi muualla skandinaviassa. Maailmalla, kuten myös Suomessa on kehitetty ja tunnistettu erilaisia kasvi-, kasvu- tai menestymisvyöhykkeitä, joita Suomesta löytyy kahdeksan kappaletta (1 vyöhyke on jaettu kahteen osaan 1a ja 1b). Vyöhyke määräytyy yleisesti lämpösumman, kasvukauden pituuden ja talviolosuhteiden perusteella. Dokumentaatiosta (Ilmatieteenlaitos – kasvuvyöhykkeet) näkee, että Golf Talma (Sipoo ja Kerava) kuulu 2 vyöhykkeelle. Vyöhykkeiden sisällä on tämän lisäksi paikkakohtaisia mikroilmastoja, kuten Golf Talmankin osalta on havaittu.

Yleinen tieto ja fakta on, että auton startatessa Helsingistä tai Keravalta on auton lämpömittarissa 2 – 3 astetta enemmän, kuin auton kaartaessa Golf Talman parkkipaikalle. Sotavuosina (talvisota) mitattiin Nikkilässä Sipoon joen laaksossa ennätykselliset n. -53 astetta. Tänä päivänäkin jokilaaksossa on edelleen kylmempää, kuin viereisillä ylemmillä alueilla. Vaikuttaa siltä, että viime jääkauden muokkatessa maan tasaiseksi valtavilla savimassoilla muodostui muunmuassa Talmaan maanpinnan säteilyjäähtymisen jäähdyttämän ilman keräilyalue, josta kylmä ilma lopulta valuu laskuojia pitkin Martinkylän puron kautta aina Sipoon jokeen asti.

Ilmiönä maanpinnan säteilyjäähtyminen tapahtuu öisin, kun taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Se että Golf Talmassa on kylmempää kuin naapurissa, vaikuttaa alentavasti meidän lämpösummaan, jolloin alueellamme ruohon kasvu hidastuu verrattuna naapuriin. Käytännössä kasvukausi lyhenee hiukan sekä keväästä että syksystä ja näkyy pelaajille usein niin, että kenttä voidaan avata vasta pari tuntia sen jälkeen, kun kaupungissa maa on jo sula. Onneksi asia ei ole niin dramaattinen, kuin miltä saattaa kuulostaa ja kaikki kentällämme käytetyt ruoholajikkeet kestävät kylmää ja vähän pakkastakin. Lisäksi järkevillä kentänhoidollisilla ja kulutusta ehkäisevillä toimenpiteillä saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi.

Kunkin kasvuvyöhykkeen sisällä on suojaisia paikkoja, jotka ovat ruohon kasvun kannalta suotuisampia. Golf Talmassa on 233 lyöntipaikkaa ja viheriötä, joten on selvää, etteivät ne kaikki voi sijaita suotuisissa paikoissa. Varjostavat metsät ja kalliot tai rinteiden suunta kohti luodetta tai koillista Toisilla on varjostavaa metsää, varjostavaa kalliota tai rinteiden suuntaus kohti luodetta tai koillista vaikuttavat kielteisesti kasvuun. Nämä seikat osataan onneksi huomioida kentänhoidollisesti ja reititystä miettiessä, mutta aina välillä joudutaan kompromisseihin rakentaessa parasta mahdollista kokonaisuutta. Esimerkiksi molempien kenttien päätösviheriöt ovat suunnattuja kohti pohjoista luoden ei-optimaalisen kasvupohjan, mutta siitä huolimatta olemme saaneet pidettyä ne kohtalaisen tai jopa hyvän ruohopeitteen alaisina.

Mikroilmaston tunteminen ja huomioon ottaminen on jokaiselle golfkentälle erittäin tärkeää.

Rainer