Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Ennen vuosituhannen vaihdetta kenttätoimikunta kiinnitti huomiota huonosti voivaan puustoon Golf Talman alueilla. Metsäalueet sinänsä olivat kohtalaisessa kunnossa, mutta erityisesti pelialueilla oleva puusto osoitti merkkejä huonosta tilasta. Eteläinen Metsäreviiri ry suosituksesta ryhdyttiin metsäaluita hoitamaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella, jolloin hakataan pienehköjä määriä vuosittain ja annetaan puuston uusiutua luontaisilla metodeilla.

Heinäkuussa 2000 kutsuimme puuasiatuntijoita Talmaan keskustelemaan puustosta ja sen ongelmista. Kokoukseen osallistui edustajia Metlasta, Metsätähti Oy:sta ja Överbyn puutarhakoulusta ja kaikille osallistujille annettiin mahdollisuus tutkia tilannetta ennen kokousta. Kokouksen lopputulemana oli asiantuntijalausunto, jonka mukaan tilanne alueellamme oli vakava. Mänty oli kestänyt rakennustyöt ja myllerryksen selkeästi parhaiten ja ainostaan yhdessä männyssä todettiin olevan tarttuvaa tautia latvassa ja täten tuli kaataa ja hävittää pikimmiten. Muiden puulajikkeiden tulokset olivat lohduttomia. Koivut olivat kärsineet eniten, kuuset olivat hävinneet miltei kaikki ja terveitä haapoja ei ollut nimeksikään. Vaikeuksien syyt ovat moninaiset stressitekijät kuten: valo-olosuhteiden muutokset, maantäytöt, ravinnetasapainon muuttuminen, pohja- ja pintavesimuutokset sekä mekaaniset vauriot. Toimenpiteinä päätettiin, että vaurioituneet puut pitää poistaa mahdollisuuksien mukaan ja puuston uudistamistoimet on aloitettava välittömästi. Käytännössä se tarkoitti, että mänty on ensisijainen laji, koska se on pärjännyt parhaiten ja kestää mm. pallon osumia kohtalaisesti. Koivu ja haapa olivat riskialttiita. Jalopuulajit olivat harkittavissa.

Ja niin ryhdyttiin suureen kolme vuotta kestäneeseen puiden istutusohjelmaan, jolloin metsäreviiri istutti ohjeittemme mukaisesti useita tuhansia puuntaimia. Kaikki istutetut taimet olivat lajikkeita, joiden tiedettiin menestyvän Suomessa. Pystyimme istuttaa näin suuria määriä koska taimet olivat vaaksan pituisia. Taimet istutettiin tiheään, koska oli odotettavissa luontaista harventumista, johtuen golfkentän normaalista käytöstä sekä mahdollisuus metsänhoidolliseen harvennustyöhön puiden kasvaessa liian tiheästi.

Puulajikkeita alueellamme on tänä päivänä useita, joita on istutettu sinne alueina, seka-alueina ja strategisina yksilöinä. Yksi tärkeimmistä kantavista ajatuksista on ollut saavuttaa ikäodotteen mukaisesti 50-vuotiaiksi kasvavia puita yhdessä useiden satojen vuosien ikäisiksi kasvavien puiden kanssa. Tämä takaa Golf Talman puuston vaikuttavan peliin halutulla tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Muun muassa tammesta sanotaan, että se kasvaa 300 vuotta, elää 300 vuotta ja tekee kuolemaa 300 vuotta. Meillä on tällä hetkellä paljon tammia istutettuna strategisiin paikkoihin ja näistä parhaiten ovat kasvaneet Laakso 1:n sisämutkassa kasvavat puut. Ne on sinne kylvetty erään jäsenemme toimesta pieninä tammenterhoina ja tällä hetkellä ne ovat jo usean metrin korkuisia ja tulevat korvaamaan alueen haavat tulevaisuudessa.

Taulukko puubongareille:

Puuston osalta työ ei lopu. Jo nyt tiedämme, että useat raffeissa kasvavat puut, joiden ympärillä leikkuukoneet häärivät, ovat tyvestä vaurioituneet ja niitä korvaavia puita tulee istuttaa tai siirtää harvennusta kaipaavilta alueilta, niin kentällä kuin myös klubin läheisyydessä.

Parhaimmillaan puu on täydellinen elementti vaikuttamaan kentän ja yksittäisen väylän palattavuuteen ja niiden hyödyntäminen on erittäin pitkäjänteistä puuhaa. On helppo kaataa 100-vuotias puu, mutta kestää 100 vuotta kasvattaa tilalle toinen.

Aikanaan tehtiin suunnitelma peliin vaikuttavista puista, jota nyt kenttätoimikunnan toimesta ollaan päivittämässä. Tämä tarkoittaa sekä nykyisten puiden arvioimista, että uusien puiden istuttamista.

Talman mäki blogisarja päättyy tällä erää tähän. Toivottavasti tarinani tarjosivat lukijoille miellyttävän sukelluksen Golf Talman alueiden detaljeihin ja toimivat dokumentaationa matkalla kohti menestyksekästä tulevaisuutta.

Kiittäen,

Rainer Helling
Jäsen 347