Kello on hieman yli neljä aamulla Crans-Montanassa. Omega European Mastersin ensimmäiseen lähtöön on vielä tuntikausia, mutta kentänhoitotiimin työpäivä on jo alkamassa. Aamupalaverin jälkeen jokainen tietää oman tehtävänsä. Yksi ryhmä suuntaa viheriöille, toinen bunkkereihin ja kolmas muihin pelipintoihin. Kun ensimmäinen pelaaja saapuu kentälle, kaiken pitää olla valmista.
Alexille kilpailu oli entuudestaan tuttu, sillä hän oli työskennellyt siellä vapaaehtoisena kolme vuotta aiemmin. Pyrylle kyseessä oli ensimmäinen vastaava kansainvälinen kisakokemus.
Tällä kertaa Alex palasi Sveitsiin eri lähtökohdasta kuin ensimmäisellä kerralla. Koulutuksen ja karttuneen kokemuksen myötä huomio ei kohdistunut enää vain omaan työtehtävään, vaan siihen, miten koko kentänhoidon kokonaisuus rakennetaan.
“Aikaisemmin katsoin enemmän omaa työtehtävää. Nyt tuli tarkasteltua koko kokonaisuutta paljon laajemmin ja eri tavalla.”
– Alex
Pyrylle matka tarjosi mahdollisuuden hankkia kansainvälistä työkokemusta sen jälkeen, kun alun perin suunniteltu pidempi työjakso Uudessa-Seelannissa ei toteutunut. Ensimmäiselle kisareissulle oli myös helpompi lähteä Alexin kanssa, jolle paikka ja ihmiset olivat jo tuttuja.
Kuusi ihmistä yhdeksän reiän bunkkereissa
Pyryn kisapäivät alkoivat noin kello 4.15. Aamupalaverin jälkeen hän suuntasi paikallisen kentänhoitajan kanssa etuysin bunkkereille. Pelkästään yhdeksän reiän bunkkereita viimeisteli kuuden hengen ryhmä, joten yhteen bunkkeriin voitiin käyttää aivan eri tavalla aikaa kuin tavallisen kentänhoitopäivän aikana.
Tavoitteena ei ollut vain haravoida bunkkereita nopeasti. Hiekka tasattiin huolellisesti, kasautumat poistettiin ja pinta viimeisteltiin niin, etteivät edes haravan jäljet erottuneet.
Työn tarkkuudella on myös pelillinen merkitys. Kun hiekan määrä ja pinta ovat mahdollisimman tasaisia, pelaaja kohtaa bunkkerissa ennustettavamman alustan. Pallo ei päädy epätasaiseen hiekkakasaan vain sen vuoksi, miten bunkkeri on aamulla haravoitu.
“Siellä ei tarvinnut hosua koko kenttää kahdessa tunnissa läpi. Yhteen bunkkeriin pystyi käyttämään vaikka puoli tuntia ja tekemään jäljestä oikeasti todella hyvää.”
– Pyry
Kun pääkentän bunkkerit olivat valmiit, Pyry jatkoi paikallisen työntekijän kanssa viereisen yhdeksän reiän Jack Nicklaus -kentän bunkkereille. Aamuihin kuului lisäksi esimerkiksi kasteen ja pelipinnoilla olevien matojen jätösten poistamista, jotta pinta oli mahdollisimman puhdas ennen pelaajien saapumista.
Kun pelaajat poistuvat, työ alkaa uudelleen
Aamuvuoro päättyi tavallisesti kahdeksan ja yhdeksän välillä. Ensimmäiset kilpailulähdöt olivat jo kello 7.30, joten kentän kauimmaisissa osissa työskenneltiin vielä samaan aikaan, kun kilpailu oli toisesta päästä käynnissä.
Iltapäivällä kentänhoitotiimi palasi kentälle korjaamaan päivän jälkiä. Pyryn päätehtävänä oli paikata väylille syntyneitä divotteja. Noin kahdeksan hengen ryhmä kiersi jalan koko 18 reiän kentän ja kävi pelipinnat järjestelmällisesti läpi.
Viimeistelyn tasosta kertoo myös kilpailua edeltäviltä päiviltä yksi pieni yksityiskohta. Väylien sadettimien ympärystät käytiin läpi käsin ja ylimääräinen ruoho leikattiin saksilla siistiksi.
Pelaaja ei välttämättä huomaa tällaista yksityiskohtaa lainkaan. Juuri se on viimeistelyn tarkoitus. Kun sadettimet, bunkkerien reunat, divotit ja muut pienet yksityiskohdat on käyty järjestelmällisesti läpi, kokonaisuus näyttää huolitellulta ilman, että yksittäinen työvaihe nousee esiin.
18 viheriötä, yksi tavoitenopeus
Alexin kilpailuviikko keskittyi lähes kokonaan viheriöihin. Hänellä ja hänen työparillaan oli vastuullaan viisi viheriötä, joita leikattiin aamuisin perässä käveltävillä singel-leikkureilla. Lähes joka aamu viheriöt tuplaleikattiin eli sama pinta leikattiin kahteen eri suuntaan.
Kahteen suuntaan leikkaaminen tasaa leikkuujälkeä. Jos ensimmäisestä leikkuusta jää yksittäisiä korkeampia kohtia tai ruoho painuu eri suuntiin, toinen leikkuukerta viimeistelee pinnan.
Kaikkia 18 viheriötä ei kuitenkaan käsitelty samalla tavalla. Päinvastoin: juuri erilaisilla käsittelyillä tavoiteltiin samaa lopputulosta.
Iltapäivällä yksi viheriö saatettiin vain jyrätä, toinen leikata kerran ja kolmas useampaan kertaan. Jokin viheriö voitiin leikata jopa neljä kertaa, kun taas toinen viheriö pelkästään jyrättiin. Käsittely valittiin viheriön senhetkisen nopeuden ja käyttäytymisen perusteella.
“Ajattelin etukäteen, että viheriöitä käsiteltäisiin aika samalla tavalla. Todellisuudessa erot olivat todella isoja.”
– Alex
Tavoitteena oli saada kaikki viheriöt mahdollisimman lähelle samaa stimppilukemaa. Omega European Mastersissa tavoiteltu viheriönopeus oli noin 11,8–12,2 Stimpmeterillä mitattuna. Mitä suurempi lukema on, sitä pidemmälle pallo vierii vakioidulla mittausalustalla ja sitä nopeampi viheriö on.
Jos viheriö oli jo tavoitevauhdissa, sitä ei käsitelty enempää vain siksi, että muitakin käsiteltiin. Myös sää vaikutti päätöksiin. Tuulisena päivänä viheriöt haluttiin hieman hitaammiksi, jolloin leikkuuta ja jyräystä voitiin vähentää. Tyynemmissä olosuhteissa nopeutta voitiin lisätä.
“Se on ihan puhdasta hienosäätöä. Puhutaan todella pienistä marginaaleista ja siitä, että kaikki griinit saadaan mahdollisimman lähelle toisiaan.”
– Alex
Pelaajan näkökulmasta tasalaatuisuus on yksi kilpailukentän tärkeimmistä ominaisuuksista. Putti ei saisi onnistua tai epäonnistua siksi, että yhden reiän viheriö käyttäytyy olennaisesti eri tavalla kuin edellinen.
Samat työvaiheet, eri mittakaava
Pyrylle yksi matkan suurimmista yllätyksistä oli se, ettei kentänhoito itsessään tuntunutkaan kokonaan toiselta maailmalta. Työvaiheet, koneet ja monet toimintatavat olivat tuttuja.
“Olin ehkä vähän yllättynyt siitä, kuinka samaa se tekeminen lopulta on. Samalla tuli itseluottamusta siihen, että kyllä mä oikeasti osaan näitä asioita.”
– Pyry
Ero syntyi ennen kaikkea tarkkuudesta ja käytettävissä olevista resursseista. Kilpailuviikon kentänhoitotiimissä työskenteli noin 14 vapaaehtoista ja hieman yli 20 kentän oman henkilökunnan jäsentä. Kun yli 30 ihmisen työpanos voidaan kohdistaa kilpailupintojen valmisteluun, yksityiskohtiin voidaan käyttää aivan eri määrä aikaa kuin golfkentän normaalissa arjessa.
Televisiossa näkyvä kisakenttä ei siis välttämättä synny täysin erilaisista menetelmistä. Se syntyy siitä, kuinka paljon ihmisiä, aikaa ja työtä voidaan keskittää samaan tavoitteeseen juuri tiettyä viikkoa varten.
Valmista kenttää ei ollut odottamassa
Ulospäin kilpailukenttä voi näyttää siltä, että se on ollut täydellisessä kunnossa jo pitkään. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Vapaaehtoiset saapuivat Sveitsiin kilpailua edeltävänä lauantaina, viisi päivää ennen torstain ensimmäisiä lähtöjä. Viimeisten päivien aikana tehtävää oli edelleen valtavasti. Pyryn ensimmäisiin työpäiviin kuului esimerkiksi noin kymmenen tunnin rupeama bunkkerien reunojen viimeistelyn parissa.
Ajoitus on tällaisessa työssä tärkeä. Kun bunkkerin reuna viimeistellään vain muutamia päiviä ennen kilpailua, työn pitää onnistua ensimmäisellä kerralla. Jos kasvillisuutta leikataan liikaa tai reunasta tulee epäsiisti, luonto ei ehdi enää korjata jälkeä ennen ensimmäistä kilpailupäivää.
“Ei siinä tulla mihinkään valmiiseen pöytään. Ennen torstain ensimmäisiä lähtöjä tehdään vielä aika iso punnerrus.”
Kilpailukentän huippukunto ei siis synny vain kuukausien valmistautumisesta. Viimeisillä päivillä on valtava merkitys siihen, mitä pelaajat ja katsojat lopulta näkevät.
Talmaan ei tuoda valmista työohjetta
Yksi konkreettisimmista Sveitsistä mukaan jääneistä ajatuksista liittyi viheriöiden tasalaatuisuuteen. Kun Talmassa tulevaisuudessa valmistellaan kenttää kilpailuun ja muun kentänhoidon tilanne sen mahdollistaa, yksittäisiä viheriöitä voidaan käsitellä niiden tarpeiden mukaan ja tuoda pelipinnat mahdollisimman lähelle toisiaan.
Kyse ei välttämättä ole uusista menetelmistä, vaan jo käytössä olevien menetelmien viemisestä tilanteen vaatiessa pidemmälle.
“Oli hyvä saada vahvistusta siihen, että tällainen hienosäätö on mahdollista. Samalla meillä on normaalissa arjessa paljon muutakin tehtävää ennen kuin päästään pelipintojen viimeiseen hienosäätöön.”
– Alex
Juuri tämä erottaa Tour-kilpailun tavallisesta kentänhoidosta. Omega European Mastersissa kenttä viritetään tiettyyn kuntoon muutamaa kilpailupäivää varten. Golf Talmassa pelipintojen on palveltava pelaajia läpi pitkän pelikauden, ja samalla niiden kasvukunnosta on huolehdittava tulevia viikkoja, kuukausia ja vuosia ajatellen.
Kilpailuviikolla nurmikasvi voidaan hetkellisesti viedä hyvin lähelle sietokykynsä rajoja, jos se tuottaa neljäksi päiväksi halutun pelipinnan. Normaaliin kentänhoitoon sama toimintamalli ei kuulu.
Siksi Sveitsistä ei tuoda Talmaan valmista työohjetta. Arvokkaampaa on ymmärtää, millä menetelmillä tietty lopputulos syntyy ja missä tilanteessa niitä kannattaa käyttää.
Kisassa erikoistutaan, Talmassa opetellaan monipuolisiksi
Myös työn organisoinnissa kilpailuviikko ja Talman arki olivat lähes toistensa vastakohtia.
Sveitsissä sama henkilö teki pääosin samaa tehtävää koko viikon. Näin työvaihe toistui mahdollisimman samanlaisena päivästä toiseen ja tekijälle muodostui varmuus toimia paineen alla.
Talmassa Alex on tarkoituksella pyrkinyt rakentamaan kentänhoitotiimistä monipuolisen. Pyry kuvaa omaa työnkuvaansa yksinkertaisesti sanoilla “vähän kaikkea”. Tavoitteena on, että työntekijät käyttävät erilaisia koneita, tekevät erilaisia työvaiheita ja kasvattavat osaamistaan laajasti.
Monipuolinen työ kehittää osaamista ja ylläpitää motivaatiota. Samalla koko organisaatiosta tulee toimintavarmempi. Jos yksi työntekijä on poissa, päivän työt eivät pysähdy siihen, ettei kukaan muu hallitse hänen tehtäväänsä.
Erikoistuminen toimii, kun neljän päivän ajan tavoitellaan mahdollisimman samanlaista lopputulosta. Koko pelikauden johtamiseen tarvitaan monipuolisempaa osaamista.
Kun panokset kasvavat, kokemus ratkaisee
Omega European Mastersissa työtehtävät jaettiin pitkälti kokemuksen perusteella. Kenttämestari tunsi monet vapaaehtoiset aikaisemmilta vuosilta ja tiesi, kenelle kaikkein herkimmät työvaiheet voitiin antaa.
Tällä on merkitystä, vaikka jokainen tekijä olisi omalla kentällään ammattilainen. Kilpailuviikon pelipinnalla virheen merkitys tuntuu erilaiselta kuin tavallisena työpäivänä, eikä tärkeä kilpailu ole paras paikka opetella kokonaan uuden koneen käyttöä.
Alex oli kohdannut tämän jo ensimmäisellä Omega European Masters -matkallaan. Vaikka hänellä oli vuosien kokemus viheriöiden leikkuusta, hän kieltäytyi leikkaamasta niitä päältä ajettavalla koneella, jota käytti Suomessa vain harvoin. Tehtävä oli parempi antaa henkilölle, jolle kone oli päivittäinen työväline.
Tällä kertaa tilanne oli toinen. Välissä kokemusta oli kertynyt muun muassa Ranskan avoimista ja olympialaisista, ja nyt Sveitsissä käytettiin Alexille tuttua perässä käveltävää singel-leikkuria.
Ammattitaitoa ei siis ole vain se, että osaa tehdä mahdollisimman paljon. Siihen kuuluu myös kyky arvioida, milloin oma osaaminen riittää vaadittuun tarkkuuteen ja milloin tehtävä kannattaa antaa toiselle.
Yli 30 tekijää, yksi yhteinen rytmi
Teknisten yksityiskohtien lisäksi Alex ja Pyry nostivat esiin tiimityön.
Kun samalla kentällä työskentelee yli 30 ihmistä eri maista, jokaisen on voitava luottaa siihen, että omaa työvaihetta edeltävä ja seuraava tehtävä tehdään sovitulla tavalla. Selkeä työnjako ja yhteiset toimintatavat korostuvat.
Pyrylle Alexin mukanaolo tarjosi mahdollisuuden kysyä jatkuvasti, miksi jokin asia tehtiin juuri tietyllä tavalla. Kansainvälisen kentänhoidon ammattisanasto ei ollut vielä kaikilta osin tuttua, joten kokeneemman kollegan avulla yksittäisistä työvaiheista sai enemmän irti. Osa matkan opista syntyi kilpailun järjestäjiltä, osa Alexin ja Pyryn välisestä tiedonvaihdosta.
Suomesta löytyy osaaminen myös maailman huipulle
Ehkä kiinnostavin havainto koko viikolta liittyi lopulta siihen, mitä Sveitsissä ei tarvinnut oppia. Alexin ja Pyryn kokemus vahvisti käsitystä siitä, että suomalaisesta kentänhoidosta löytyy osaamista myös kansainvälisen huipputason kilpailuun.
“Jos Suomessa joskus järjestettäisiin DP World Tourin kilpailu, kyllä meiltä löytyisivät tekijät siihen. Osaamisesta se ei jäisi kiinni.”
– Alex
Vastaavan lopputuloksen tekeminen päivittäin olisi kuitenkin täysin toinen asia. Yli 30 ihmisen työpanoksen keskittäminen yksittäisten pelipintojen viimeistelyyn on kallista ja aikaa vievää, eikä se ole normaali toimintamalli Suomessa tai muuallakaan.
Viikon aikana suomalaisosaaminen sai myös hieman huvittavan vahvistuksen. Pyryn paikallinen työpari totesi kilpailun lopulla, ettei ollut nähnyt kenenkään tekevän bunkkereita yhtä hyvin kolmeen vuoteen.
Kun he pysähtyivät miettimään asiaa, kävi ilmi, kuka bunkkereita oli ollut tekemässä kolme vuotta aikaisemmin.
Alex.
Suomalaisten työnjälki oli jäänyt mieleen.
“Meitä suomalaisia on eri kilpailuissa kiitetty siitä, että tehdään hommat kunnolla ja meitä kiinnostaa työn jälki. Kun joku suomalainen on tehnyt ennen meitä hyvää työtä, sitä mainetta haluaa itsekin ylläpitää.”
– Alex
Kun viimeinen aamuvuoro on tehty
Alexille yksi kilpailuviikon parhaista hetkistä tulee sunnuntaiaamuna. Takana on yli viikko pitkiä työpäiviä saman ryhmän kanssa ja edessä enää kilpailun viimeinen kierros.
Kenttä on valmis.
“Sunnuntaiaamuvuoron jälkeen tulee aina sellainen fiilis, että nyt me tehtiin tämä. Hyvä me, hyvä tiimi.”
– Alex
Tällä kertaa Alexille merkityksellisiä olivat myös keskustelut paikallisen kenttämestarin ja apulaiskenttämestareiden kanssa. Kun oma osaaminen oli edellisestä vierailusta kehittynyt, keskusteluista sai enemmän irti ja kentällä tehtyjä ratkaisuja pystyi tarkastelemaan syvemmin.
Myös yksi näkyvämpi perinne jäi mieleen. Kilpailupäivien iltavuoroihin siirryttiin ajamalla kentänhoitokoneet letkassa Crans-Montanan kylän läpi, koska normaalia huoltotietä ei voitu käyttää pelaajien ollessa kentällä. Liikenne suljettiin hetkeksi, ja terasseilla istuvat ihmiset kuvasivat, taputtivat ja kannustivat ohi ajavaa kentänhoitotiimiä.
Kentänhoito oli hetken näkyvä osa kilpailutapahtumaa.
Havaintoja maailman huipulta Talmaan
Pyry on jo saanut paikan Omega European Mastersin kentänhoitotiimistä myös ensi vuodelle. Se kertoo osaltaan siitä, miksi kokemuksia oman kentän ulkopuolelta kannattaa hakea. Kaikkea maailmalla nähtyä ei ole tarkoitus kopioida Talmaan, mutta erilaiset kentät, kilpailut ja kollegat auttavat vertaamaan omaa tekemistä, löytämään uusia näkökulmia ja vahvistamaan toimivia käytäntöjä.
Sveitsin viikko nosti esiin myös kentän pitkäjänteiseen kehittämiseen liittyvän näkökulman. Kilpailuviikon viimeistelyllä voidaan vaikuttaa paljon siihen, millaisena kenttä pelaajalle näyttäytyy ja tuntuu, mutta huipputason kisakentän edellytyksiä ei rakenneta viimeisten päivien leikkuilla, jyräyksillä tai lisäämällä hetkellisesti kentänhoidon resursseja.
Paljon ratkaistaan jo siinä vaiheessa, kun kentän tavoitteita määritellään, sitä suunnitellaan ja rakennetaan. Jos tavoitteena on kenttä, jolla voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja vuodesta toiseen, myös rakenteiden, kuivatuksen, kulkureittien, huollettavuuden ja ylläpidon resurssien täytyy tukea tätä tavoitetta. Hyvä kentänhoitotiimi pystyy viimeistelemään olemassa olevan kentän erittäin pitkälle, mutta pelkällä hoidolla mistä tahansa kentästä ei rakenneta huipputason kisakenttää.
Tämä ajatus liittyy suoraan Golf Talman käynnissä olevaan Strategic Roadmapiin, jossa Masterin ja Laakson tulevaisuutta tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena ei ole tehdä Talmasta DP World Tour -kenttää, vaan ymmärtää ensin, mitä kentiltä tulevaisuudessa halutaan ja millaiset ratkaisut tukevat näitä tavoitteita. Mitä kannattaa säilyttää, mitä vahvistaa ja missä pelattavuutta, rakenteita ja ylläpidettävyyttä voidaan kehittää.
Kentänhoidon näkökulmasta suunnittelu ja ylläpito kulkevat siksi käsi kädessä. Hyvät rakenteet eivät korvaa ammattitaitoista kentänhoitoa, mutta ne määrittävät pitkälti, millaisia olosuhteita kentänhoidolla voidaan kestävästi tuottaa.
Siksi maailmalta haettujen kokemusten arvo ei ole siinä, että nähty kopioidaan sellaisenaan Talmaan. Olennaisempaa on ymmärtää, miksi jokin toimii, millaiset ratkaisut sen mahdollistavat ja mitä siitä voidaan hyödyntää Talman pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Sveitsistä palattiin lopulta kahden toisiaan täydentävän havainnon kanssa. Suomesta ja Talmasta löytyy osaamista erittäin korkeatasoiseen kentänhoitoon. Parhaat olosuhteet syntyvät kuitenkin silloin, kun kentän tavoite, suunnittelu, rakenteet, ylläpidon resurssit ja kentänhoito tukevat samaa kokonaisuutta.
Juuri tätä kokonaisuutta myös Strategic Roadmapissa nyt tarkastellaan.
Lähde: Alexin ja Pyryn haastattelu
Kuvat: Alex ja Pyry
AJANKOHTAISTA
Golf Talman kenttämestari Alex Portaankorva ja kentänhoitaja Pyry Lindroos työskentelivät vapaaehtoisina Omega European Mastersissa Sveitsissä 29.8.–6.9.2026. Reilu viikko DP World Tour -kilpailun kentänhoitotiimissä näytti, kuinka pitkälle kisakentän viimeistely voidaan viedä. Samalla se tarjosi mahdollisuuden verrata kansainvälistä tekemistä Talman arkeen ja pohtia, mitä siitä voidaan ottaa mukaan omaan kentänhoitoon.
MUITA AIHEITA
18.09.2026 08:42
