Kuluvalla viikolla tehdään kentillämme tärkeitä kentänhoitotöitä. Master- ja Laakso-kentillä suoritetaan lyöntipaikkojen ja viheriöiden tapitus sekä väylien holkitus. Työt tehdään seuraavasti:
Laakso / ma 14.6. klo 18.00 – ke 16.6. klo 8.00
Master / ke 16.6. klo 8.00 – pe 18.6. klo 8.00
Kentät suljetaan toimenpiteiden ajaksi.
Holkituksessa väylälle painetaan ontto holkki, joka poistaa väylältä maa-ainesta eli siitä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy väylillä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä väylältä poistetaan ns. kuitua, jotta väylän koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa väylän pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää väylän ruohon kasvua ja heikentää ravinteiden imeytymistä pinnan alle ollen näin epäedullista väylän kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä väylälle levitetään hiekkaa ja se levitetään.
Alla olevissa kuvissa näkyvissä holkituksessa väyliltä irrotettua maa-ainesta eli ns. papanoita.
Alla olevilla videolla nähdään holkitusta Laakso-kentällä maanantaina 14.6.2021
Holkituksen jälkeen syntyneet ”papanat” kerätään niiden keräämiseen erityisesti kehitetyllä työkoneella. Alla olevassa kuvassa ja videolla nähdään kerääjän toimintaa.
Master- ja Laakso-kentille tehdään viheriöiden holkitus. Master-kenttä holkitetaan maanantaina 31.8. ja Laakso-kenttä maanantaina 14.9.
Holkituksessa viheriöön painetaan ontto holkki, joka poistaa viheriöltä maa-ainesta eli viheriöstä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy viheriöllä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä viheriöltä poistetaan ns. kuitua, jotta viheriön koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa viheriön pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää viheriön ruohon kasvua ja on sen vuoksi epäedullista viheriön kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekkaa ja se jyrätään kuten tapituksenkin yhteydessä. Holkituksen jäljet näkyvät hieman pidempään viheriössä, kuin tapituksen ja voivat aiheuttaa pientä epätasaisuutta viheriön pinnassa, joka kuitenkin menee suhteellisen nopeasti ohi hiekoituksen ja ruohon kasvun avulla.
Holituksen kaltainen hoitotoimenpide on tärkeää tehdä, jotta voimme parantaa ja pitää yllä viheriöiden hyvää kuntoa. Pahoittelemme viheriöiden hoitotoimenpiteistä pelaajille aiheutuvaa haittaa.
Lue myös aiempi uutisemme mitä eroa on holkituksella ja tapituksella alla olevasta linkistä.
Muutaman viime viikon aikana on kentillämme tehty kentänhoitotyönä viheriöiden holkitusta. Kentänhoitotyöstä kiinnostuneiden pelaajien keskuudessa on herännyt keskustelua hoitotoimenpiteen luonteesta ja osin on sekoittunut tapituksen, jota myös rei’itykseksi kutsutaan ja holkituksen erot. Eroa on myös sillä, kuinka nopeasti viheriöt palaavat samalle tasolle millä ne olivat ennen hoitotoimenpidettä. Molemmat hoitotoimenpiteet ovat viheriöille elintärkeitä, jotta niiden ruohon kasvua voidaan parantaa ja pitää yllä.
Tapituksessa (=ilmastus), jota olemme viime vuosina tehneet useammin, viheriöön painetaan tapilla reikä. Siinä viheriöltä ei poisteta maa-ainesta. Tapituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekka, joka verkotetaan viheriölle tasaiseksi ja se jyrätään. Viheriöt ovat erittäin nopeasti, ellei jopa saman tien, hyvin tasaiset eikä pallon vieriminen ole juurikaan muuttunut verrattuna hoitoa edeltäneeseen tilaan.
Holkituksessa tapin sijaan viheriöön painetaan ontto holkki, joka poistaa viheriöltä maa-ainesta eli viheriöstä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy viheriöllä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä viheriöltä poistetaan ns. kuitua, jotta viheriön koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa viheriön pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää viheriön ruohon kasvua ja on sen vuoksi epäedullista viheriön kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekkaa ja se jyrätään kuten tapituksenkin yhteydessä. Holkituksen jäljet näkyvät hieman pidempään viheriössä, kuin tapituksen ja voivat aiheuttaa pientä epätasaisuutta viheriön pinnassa, joka kuitenkin menee suhteellisen nopeasti ohi hiekoituksen ja ruohon kasvun avulla.
Molempia hoitotoimenpiteitä on tärkeää tehdä, jotta voimme parantaa ja pitää yllä viheriöiden hyvää kuntoa. Pahoittelemme viheriöiden hoitotoimenpiteistä pelaajille aiheutuvaa haittaa.
Alla olevalla videolla on käynnissä viheriön tapitus (videomateriaalin lähde Hako).
Tiistai-aamuna 29.9. tehdään kasvinsuojeluruiskutus Masterin griineillä. Sama kuvio toistetaan Laaksolla keskiviikkona. Työn alla oleva kenttä pidetään suljettuna klo 9 asti.
Kentän alueella saattaa esiintyä voimakas epämiellyttävä haju. Suosittelemme käsien pesua kierroksen jälkeen!
Lisäksi tehdään Masterilla tiipaikkojen holkitus tiistain ja keskiviikon aikana. Laakson tiit on holkitettu edellisellä viikolla. Holkitus ei aiheuta haittaa pelaamiselle.
Teksti on julkaistu Golf Talman sähköpostiuutiskirjeessä 20.6.2024
Tässä viestissäni haluan keskittyä hieman kentänhoitoon ja kenttiemme olosuhteiden parantamiseen. Kentillä tehdään paljon töitä työntekijöidemme toimesta, jotka eivät aina näy kaikille pelaajille, joten on hyvä avata hieman mitä siellä tapahtuu. Samaan aikaan meillä työskentelee myös uutta kastelujärjestelmää asentava ryhmä ulkoistettuna palveluna. Toivoisin tietenkin, että lukisit alla olevan jutun, koska se saattaa vastata joihinkin kysymyksiin mitä sinulle on herännyt. Yritän pitää tarinan lyhyenä, jotta sinulla ei mene koko juhannus lukiessa : )
Kastelujärjestelmän uusiminen
Kastelujärjestelmän uusiminen on edennyt nyt erittäin vauhdikkaasti ja olemme saaneet kiinni aikataulun, mikä tuhraantui kevään lumisateissa. Ehkä sitä aina vähän pelkää pahinta ja varustautuu heikoimpien skenaarioiden varalta, koska nyt töiden vauhdikasta etenemistä saamme seurata iloisesti yllättyneinä. Laakso-kenttä saadaan valmiiksi juhannukseen mennessä ja huomenna perjantaina siellä pelataan jo juhannuskisaa. Tämä tarkoittaa samalla töiden siirtymistä Master-kentälle, jossa työt aloitamme takaysiltä. Masteria pelataan siis juhannusperjantaista lähtien yhdeksän reikäisenä ja näin alussa ensin etuysiä.
Kastelujärjestelmän uusimisesta voit lukea lisää tästä linkistä. Kannattaa käydä kurkkaamassa. Sivulla on runsaasti tietoa mitä remontin aikana oikein tehdään ja miten hommat etenee. Sivu päivittyy säännöllisesti eli lisää materiaalia on myös tulossa tämän jälkeenkin.
Remontin vaikutukset pelaamiseen
Tehtävä remontti jättää jälkensä kenttään ja menee hetki ennen kuin ne korjaantuvat kokonaan. Kasteluputkien asennuksessa käytettävä aurausmenetelmä, nurmimattojen leikkaus ja takaisinasennus sekä tekijöiden ammattitaito ovat mahdollistaneet sen, että jäljet varsinaisille pelialueille ovat melko pienet. Runkoputkien asennus kaivurilla kaivamalla, jota tehdään pääasiassa varsinaisten pelialueiden ulkopuolelle, jättää suuremmat jäljet, jotka työn loppuvaiheessa siistitään ja kylvetään. Nämäkin kohdat sieltä pikkuhiljaa kesän edetessä korjaantuvat ja häviävät. Jotta pelisi olisi sujuvaa ja mukavaa, olemme päivittäneet paikallissääntöjämme remontin haittavaikutusten minimoimiseksi. Paikallissäänöt löydät tästä linkistä. Katso ainakin kohdat siirtosääntö ja kunnostettavat alueet, joiden avulla vapaudut ilman rangaistusta, mikäli pallosi joutuu remontin vuoksi epäedulliseen kohtaan.
Kentänhoitotöitä ja pieniä parannuksia
Remontin lisäksi kentällä on pitänyt meidän porukalla kiirusta muutenkin. Päivittäiset ja viikottaiset rutiinit pyörivät ja niiden lisäksi on tehty myös monia muita joka kesäisiä mutta harvemmin tehtäviä hoitotoimenpiteitä. Ensin Laaksolla ja nyt sitten Masterilla jatkossa, kun kasteluremontti sinne etenee. Näin hyödynnämme kasteluremontin vuoksi kiinni olevan ysin sulkuaikaa ja teemme myös muita hoitotöitä siellä samaan aikaan, kun NV:n porukka häärää kastelun kimpussa.
Samaan aikaan sulkuajan kanssa olemme oman henkilökunnan voimin päässeet korjaamaan viheriöiden ympäristöjen huonoksi päässeitä kohtia. Kastelun uusimien mahdollistaa näiden kyseisten kohtien korjaamisen, koska nyt meillä on mahdollisuus hoitaa niitä haluamallamme tavalla. Aikaisemmin kastelun peitto ei ole ylettänyt näihin kohtiin ollenkaan tai riittävällä tasolla, joten edellytykset halutulle hoidolle ei ole toteutunut. Korjaamisen yhteydessä olemme pyrkineet muuttamaan kulkureittejä viheriöiden välittömässä läheisyydessä. Golfautojen ajoa ohjataan aikaisempaa aiemmin pois viheriöiden edustalta, jotta kulutus pienenee ja autojen painon ja renkaiden aiheuttama ruohopinnan tiivistyminen vähenee. Kaiken työn tavoitteena on saada aikaan paremmat pelipinnat teille pelaajille ja sitä kautta mukavampi pelikokemus. Korjatut kohdat tullaan peittämään siirtonurmella, jotta ne saadaan mukaan peliin nopeammin, kuin että jos ne kylvettäisiin. Siirtonurmen asennus alkaa näillä näkymin tulevana maanantaina 24.6.
Laakso-kentällä on tehty mm. alla olevia toimenpiteitä pelipintojen parantamiseksi sekä nopeasti että myös pidemmällä tähtäimellä. Osa töistä on jokavuotisia harvemmin tehtäviä töitä ja osa kertaluonteisia huonojen kohtien korjaamisia. Osalla töistä on nopeampia vaikutuksia ja osassa näkökulma on pidemmäs eteen päin.
Viheriöiden 10-18 pystyleikkuu, holkitus, rivikylvö ja hiekkaus
Mikäli haluat palauttaa mieleen miksi ja miten holkitusta ja tapitusta tehdään tai niiden erot, tästä linkistä löytyy niihin liittyviä uutisia parin vuoden takaa.
Leikkuuohjelman muutoksia Laaksolla
Nyt kun kasteluremontti on valmistunut Laaksolla, raffit kasvavat melko hyvin ja uusi kastelu mahdollistaa pinta-alallisesti laajemmat ja paremmat hoito-olosuhteet, olemme ottaneet uudelleen leikkuuohjelmaan Laaksolle semiraffien leikkuun. Väyläkorkeus leikkuussa meillä on tällä hetkellä 10 millimetriä ja raffit leikataan korkeuteen 50 mm. Semiraffit leikataan tässä kohtaa näiden väliin 30 millimetriin, mutta tarkkailemme niiden toimivuutta ja tarvittaessa tiputamme hieman leikkuukorkeutta myöhemmin. Semiraffien leikkuu tuodaan myös Masterille sen jälkeen, kun siellä kasteluremontti valmistuu. Semiraffien tuomisella mukaan leikkuuohjelmaan kehitetään sekä kentän pelattavuutta että visuaalista ilmettä.
Samaan aikaan osaa viheriöistä hieman pienennetään leikkuuteknisesti pienentämällä viheriökorkeuteen leikattavaa aluetta ja kasvattamalla hieman foregreen- ja muita korkeamman leikkuukorkeuden osuuksia. Pienennys tehdään siis viheriön reunojen leikkuukorkeuden muuttamisella viheriökorkeudesta fore- tai pidempään korkeuteen. Pienennys parantaa viheriöiden pelattavuutta sekä kohentaa myös viheriöiden ympäristöjen ruohon kulutuksenkestävyyttä ja siten kentän kuntoa. Pidempi ruoho kestää kulutusta paremmin.
Tässä tärkeimmät tällä kertaa. Suuret kiitokset Sinulle jälleen että jaksoit lukea sekä oikein hyvää juhannusta ja mukavia golfkierroksia!
Tälle sivulle päivitetään tietoa kastelujärjestelmän uusimiseen liittyvistä töistä ja siitä miten ja missä projekti etenee. Tiedot pitävät sisällään kuvia, videoita ja tekstiä. Tämän sivun avulla voit kurkistaa kulissien taakse remontin maailmaan ja nähdä minkälaisten asioiden parissa työtä tekevät henkilöt ahertavat. Pelaamiseen vaikuttavat tärkeät ajankohtaiset asiat viestimme ensisijaisesti muiden kanaviemme kautta, kuten esimerkiksi kotisivujen etusivulla olevan kenttien tilanteesta kertovan uutislaatikon välityksellä. Tämä sivu on tarkoitettu ensisijaisesti yleisesti asiasta kiinnostuneille, jotka ovat kiinnostuneita meille huipputärkeän projektin etenemisestä.
Alla oleva materiaali päivittyy säännöllisesti ja se esitetään aikajärjestyksessä siten, että uusin päivitys on aina ylinnä ja vanhimmat alinna. Seuraa sivua säännöllisesti ja katso uusimmat kuulumiset.
Kastelujärjestelmän uusimisen taustoista olemme kertoneet ja uutisoineet aiemmin usein eri tavoin. Voit lukea aiheesta mm. tästä linkistä.
Kastelujärjestelmien uusiminen alkaa kenttien osalta olla valmis, siirtyminen klubialueelle edessä seuraavaksi
Kun Master-kenttää vielä viimeistellään, aletaan klubialuetta jo valmistella remontin sinne siirtymistä varten. Samaan aikaan klubiympäristön kastelun uudistamisen kanssa teemme piha-alueella kasvillisuuteen liittyviä tarpeellisia muutostoimenpiteitä. Muutostyöt tarkoittavat kuolleiden, vahingoittuneiden ja huonokuntoisten pensaiden ja puiden sekä nurmikoiden poistoa ja muutoinkin alueen siistimistä.
Istutusalueiden ja istutusten muutokset tullaan tekemään vaiheittain aina yksi alue kerrallaan. Työt aloitetaan nyt pysäköintialueen alimmalta tasolta, joka on lähinnä Master 9 väylää. Kun alin taso valmistuu, etenemme siitä alue kerrallaan eteenpäin. Koko piha-aluetta emme ota vielä tänä syksynä työn alle. Työt jatkuvat ensi keväänä ja kesänä, jolloin tapahtuu myös uusien puiden istutus. Uusi asennettava kastelujärjestelmä parantaa piha-alueiden hoitamisen edellytyksiä huomattavasti.
Kuvat alla: Esimerkkikuvia vahingoittuneista ja huonokuntoisista puista, pensaista ja ruohoalueista, joita poistetaan. Uusia puita ja pensaita istutamme ensi keväänä ja kesänä.
–
–
–
–
–
–
–
–
Kuvat alla: Master 9:ltä tuleva runkoputki yhdistetään klubialueella olevaan runkoputkeen ja näin kasteluvesi saadaan samasta järjestelmästä myös klubin piha-alueiden kasteluun.
Remontin jälkien näkyminen kentällä
Kesän alussa tehdystä Laakso-kentän remontista alkaa olla jo tovi, samoin Master-kentän takaysin remontista.
Kuvat alla: Laakso 10, Master 10 ja Laakso 18. Kastelujärjestelmän uusimisesta ei enää paljoa ole merkkejä jäljellä kentällä varsinkaan olennaisilla pelialueilla.
Viimeistä viedään – Kuvia ja tarinaa Masterin etuysiltä
Työt ovat edenneet Masterin etuysille, jonka valmistuttua molempien kenttien kastelun uusiminen on valmis. Aloitimme keväällä työt Laakson etuysiltä, josta jatkoimme Laakson takaysille ja siitä seuraavaksi Master-kentän takaysille. Kun Masterin etuysi nyt valmistuu ja työ kenttien osalta tulee päätökseen, on aika siirtyä vielä tekemään klubin piha-alueita ja loput harjoitusalueet sekä klubin range. Työt ovat edenneet siinä määrin hyvin, että olemme tällä hetkellä noin 2-3 viikkoa alkuperäistä aikataulua edellä. Kun Master-kentän etuysikin nyt valmistuu, tiedotamme välittömästi, kun molemmat kentät avautuvat pelattavaksi 18-reikäisinä.
Kuvat alla: Master 9 runkoputkien ja väyläsadetuksen asennusta. Master 9 on kenttien osalta viimeinen väylä missä asennusta on vielä suorittamatta.
Kuvat alla: Master 8 runkoputkien ja väyläsadetuksen asennusta. Master 8 on yksi niistä harvoista väylistä missä aurausasennus jouduttiin hetkittäin vaihtamaan kaivurilla kaivamiseen, koska maasto oli paikon erittäin kivistä.
Kuvat alla: Kuva 1, Runkoputki kytketään Masterin 1:llä uudelta harjoitusalueelta tulevaan runkoputkeen, Kuva 2, kaivuu täytetty ja pintojen korjaaminen aloitettu. Jäljellä vielä pintojen siistiminen, muotoilu ja kylvö.
Kuva alla: Sadetuslinjan asennus Master 1:lle
Kuvat alla: Master 1 väyläsadetuksen asennusta. Suurin osa sadetusputkien asennuksesta on mennyt niin sanotulla aurausmenetelmällä, jossa kenttään jäävät jäljet ja tuhot ovat erittäin pieniä. Ainoastaan muutamalla väylällä auraus on jouduttu vaihtamaan kaivinkoneella kaivamiseen. Master 1:n vanhan väylän pohja, joka on uuden väylän oikeaa reunaa, jouduttiin osittain kaivamaan, koska auraus pysähtyi maan alla oleviin isoihin kiviin.
Kuvat alla: Runkoputki asennettu Masterin 1:lle ja viety siitä Masterin 7:lle kahta eri reittiä
Kuva alla: Master 7 runkoputki asennettu
Kuva alla: Master 4 väyläsadetuksen asennusta
Kuva alla: Master 2, kasvukerros tuotu runkoputken kaivuujälkien korjaamista varten. Kasvukerroksen päälle suoritetaan kylvö.
Työmaa siirtyy viimeiselle ysille (Master 1-9)
Kastelujärjestelmän uusiminen on tänään keskiviikkona 24.7. siirtynyt kenttien osalta viimeiselle ysille eli Master-kentän etuysille. Runkolinjaa sinne on toki jo kaivettu muutama päivä, mutta tänään alkaa sadetinlinjojen ja sadettimien asentaminen ja sitä myöten etuysi menee remontin ajaksi kiinni. Kun asennustyö kentillä on saatu tehtyä kokonaan, on jäljellä vielä klubin harjoitusalueiden ja pihasadetusten tekeminen. Harjoistusalueiden sadetus tullaan uusimaan kaikilta muilta osin paitsi viime kesänä Master- ja Laakso-kenttien ykkösväylien väliin avatun uuden harjoitusalueen osalta, jonne uusi kastelu rakennettiin samalla kun harjoitusalue tehtiin.
Tähän asti kun kenttien osalta viimeisen ysin tekeminen on käynnistynyt, voidaan kaiken sanoa menneen erittäin hyvin. Toki pieniä haasteita ja ratkottavia asioita on ollut, niin kuin aina jokaisessa urakassa kun toimeen ryhdytään, mutta mitään isompaa tai merkittävämpää murhetta ei ole ollut.
Kuvat alla: Sadettimien asentaminen Master 3:lla
Kuvat alla: Runkoputken kaivaminen etenee Master 5:lla
Remontin jälkien korjaantuminen
Kuva alla: Laakso-kentän 10. väylän asennustyöstä on jo hetki aikaa (noin 8 viikkoa) eikä ainakaan kauempaa kasteluremontin jälkiä enää juurikaan tällä kyseisellä väylällä huomaa. Kuva otettu 24.7.
Esittelyssä tekijät
NV Golf Oy:n työntekijä Marcin Kuralowicz toimii Golf Talmassa tapahtuvan kastelujärjestelmän asentamisprojektin käytännön toiminnan vetäjänä. Marcinin olemme oppineet tuntemaan ahkerana, vastuuntuntoisena, tarkkana, ammattitaitoisena ja jämäkkänä työnjohtajana. Marcinin johdolla NV Golfin porukka painaa pitkää päivää kuutena päivänä viikossa ja välillä seitsemänäkin. NV:n työntekijät kiertävät rotaatiolla siten, että yksi ryhmä on vapaalla tai lomalla ja kaksi tekee aina töitä. Näin työ etenee koko ajan keskeytyksittä ja työntekijät pääsevät välillä ansaitusti lepäämään. Marcinilla on kahdenkymmenen vuoden työkokemus golfkenttien kastelujärjestelmien rakentamisesta. Hän on vuosien varrella ollut rakentamassa kastelujärjestelmiä meille hyvin tutuilla kentillä mm. Pärnu Bayssä, Sand Valleyssä, Kytäjä Golfissa sekä Ruotsin parhaaksi golfkentäksi arvotetulla Visby Golfilla Gotlannissa. Muita mainittavia kenttiä hänen ansiolistallaan ovat myös esimerkiksi kuuluisat HimmerLand ja Great Northern Tanskassa. Marcin on huolehtinut Talmassa hienosti, että kun alussa jäätiin remontin aikataulussa säistä johtuen jälkeen, nyt ollaan aikataulu kurottu kiinni ja menty ohi. Tällä hetkellä työt etenevät myötätuulessa etuajassa.
Kastelujärjestelmän uusiminen kiinnostaa laajemminkin suomalaisia golfkenttiä
Kastelujärjestelmän uusiminen on herättänyt kiinnostusta myös muissa suomalaisissa golfkentissä. Suomen Golfkentät ry:n viestinnästä vastaava Jukka Rimpiläinen kävi tutustumassa Golf Talmassa tehtävään remonttiin ja kirjoitti siitä artikkelin SGK:n kanaviin. Voit lukea Jukan kirjoittaman jutun talla olevasta linkistä.
Kuva alla: Jukka Rimpiläinen, Suomen Golfkentät ry
Master-kentän ensimmäisenä tehtävä ysi (reiät 10-18) on valmis
Kuva alla: Master 11, kasteluputken ja kaapelin asennusjälki, tekotapa auraaminen
Kuvat ja video alla: Uusien sadettimien testausta Master 11:lla
Kuva alla: Master 13 väylän vasempaan reunaan kaivettu runkolinja
Kuva alla: Master 13 väylän vasempaan reunaan kaivetun runkolinjan kaivuu täytetty, jäljet siistitty ja ruohon kylvö tehty
Kuvat alla: Kasteluputken ja sähkökaapelin aurauskone Master 13:lla
Kuva alla: Kasteluputken ja sähkökaapelin auraus käynnissä Master 13:lla
Kuva alla: Viheriösadettimet asennettu Master 13:lle. Viheriöille asennettavat sadettimet ovat niin sanottuja tuplasadettimia, joista toinen sadetin vastaa viheriön kastelusta ja toinen viheriön ympäristöstä tai foregreenistä. Näin saadaan optimoitua viheriön tarvitsema vesi ja ympäristön tarvitsema vesi ja vältettyä jomman kumman liikakastelu. Viheriöllä ja sen ympäristöllä on monesti erilaiset tarpeet veden saannin määrälle. Yhdellä sadettimella kasteltaessa voi esimerkiksi käydä niin, että kun viheriö tarvitsee enemmän vettä, säädetään sen mukaan kasteluaika ja -määrä. Kun sadetin pyörii 360 astetta ja viheriö saa tarvitsemansa veden, voi ympäristö olla liian märkä. Eri vedenmäärän tarpeeseen voi vaikuttaa esimerkiksi pinnan muodot, pinnan alla oleva kasvukerros, alueeseen kohdistuva auringon valon määrä ja paikan varjoisuus. Viheriöiden reunalle asennettavia tuplasadettimia asennetaan viheriön koosta riippuen 4-6 paria.
Kuvat alla: Uusi runkolinja Master 14 väylän reunalla.
Kuva alla: Master 14, runkoputki asennettu ja jäljet korjattu täyttämällä kaivuu, lisäämällä kasvukerros ja kylvämällä ruohon siemenet.
Kuvat alla: Master 14, sadetinputki, sähkökaapeli ja sadettimet asennettu. Putken ja kaapelin asennus tehty aurausmenetelmällä, jolloin vahingot kentän pelipinnalle voidaan minimoida.
Kuvat alla: Runkolinjan kuljetus Master 14:llä
Samaan aikaan kastelun uusimisen kanssa on kunnostettu viheriöiden läheisyydessä olevia heikommin kasvavia kohtia
Kenttien sulkeminen ysi kerrallaan kastelun uusimiseksi on antanut hyvän tilaisuuden samalla myös muille kentän kuntoon liittyville parannustöille. Samaan aikaan sulkuajan kanssa olemme oman henkilökunnan voimin päässeet korjaamaan viheriöiden ympäristöjen huonoksi päässeitä kohtia. Kastelun uusimien mahdollistaa näiden kyseisten kohtien korjaamisen, koska nyt meillä on mahdollisuus hoitaa niitä haluamallamme tavalla. Aikaisemmin kastelun peitto ei ole ylettänyt näihin kohtiin ollenkaan tai riittävällä tasolla, joten edellytykset halutulle hoidolle ei ole toteutunut. Korjaamisen yhteydessä olemme pyrkineet muuttamaan kulkureittejä viheriöiden välittömässä läheisyydessä. Golfautojen ajoa ohjataan aikaisempaa aiemmin pois viheriöiden edustalta, jotta kulutus pienenee ja autojen painon ja renkaiden aiheuttama ruohopinnan tiivistyminen vähenee. Kaiken työn tavoitteena on saada aikaan paremmat pelipinnat teille pelaajille ja sitä kautta mukavampi pelikokemus. Korjatut kohdat on peitetty ja tullaan peittämään siirtonurmella, jotta ne saadaan mukaan peliin nopeammin, kuin että jos ne kylvettäisiin.
Kenttien sulkemista on höydynnetty myös tekemällä tehostettuja hoitotoimenpiteitä kuten esimerkiksi viheriöiden holkitusta ja kylvöä sekä väylien pystyleikkuuta
Alla olevissa kuvissa muutamia esimerkkejä kunnostetuista alueista ja tehdyistä hoitotoimenpiteistä
Laakso 3, viheriön vasemman edustan korjaaminen ja kummun rakentaminen.
Laakso 3 viheriön vasemman puoleisen edustan korjaus ja siirtonurmetus. Korjattuun kohtaan rakennettiin kumpu, jonka avulla pelaajaliikenne siirtyy kauemmas viheriöstä ja samalla kulutus vähenee viheriön välittömässä läheisyydessä. Kumpu noudattelee viheriön takana olevien kumpujen muotoa ja istuu sekä visuaalisesti että pelillisesti hyvin viheriön ympäristöön.
Laakso 3 viheriön vasemman puoleisen edustan korjaus ja siirtonurmetus. Korjattuun kohtaan rakennettiin kumpu, jonka avulla pelaajaliikenne siirtyy kauemmas viheriöstä ja samalla kulutus vähenee viheriön välittömässä läheisyydessä. Kumpu noudattelee viheriön takana olevien kumpujen muotoa ja istuu sekä visuaalisesti että pelillisesti hyvin viheriön ympäristöön. Samalla golfautojen kulku ohjataan aikaisemmin ennen viheriötä vasemmalle.
Laakso 4, viheriön oikean edustan ja bunkkerin taustan korjaaminen.
Laakso 4, viheriön oikean puolen ja bunkkerin taustan korjaaminen.
Laakso 4, viheriön oikean puolen ja bunkkerin taustan korjaaminen ja siirtonurmetus
Laakso 4, viheriön oikean puolen ja bunkkerin taustan korjaaminen ja siirtonurmetus
Laakso 5 viheriön taustan korjaus ja siirtonurmetus
Laakso 7 viheriön vierusta korjattu ja siirtonurmetettu
Laakso 8 viheriön oikea puoli korjattu ja siirtonurmetettu
Laakso 10 viheriön edustan korjaus
Laakso 10 viheriön edustan korjaus siirtonurmetettu ja kastelu aloitettu
Laakso 10 korjattu alue otettu pelikäyttöön
Laakso 12 viheriön tausta korjattu ja siirtonurmi asennettu
Laakso 12 viheriön oikea puoli korjattu ja siirtonurmi asennettu
Laakso 15 viheriön oikea edusta korjattu ja siirtonurmi asennettu
Laakso 15 viheriön vasen puoli korjattu, valmiina siirtonurmen asennukseen
Laakso 18 korjattu ja siirtonurmetettu viheriön vasen edusta
Master 10 viheriön edusta sekä oikea puoli korjattu ja valmis siirtonurmen asentamiselle
Master 10 viheriön edusta sekä oikea puoli korjattu ja valmis siirtonurmen asentamiselle
Master 11 viheriön tausta korjattu ja siirtonurmi asennettu
Laakso 13 viheriön vasen puoli korjattu ja siirtonurmi asennettu
Master 14 viheriön tausta korjattu ja valmis siirtonurmen asentamiselle
Master 15 viheriön vasenpuoli bunkkerin tausta korjattu ja valmis siirtonurmen asentamiselle
Laakso-kenttä alkaa valmistua
Maanantaina 17.6. alkaneella viikolla kastelujärjestelmän uudistaminen on edennyt Laakso-kentän osalta loppuvaiheeseen. Viimeiset sadettimet on asennettu ja nyt korjataan asennusjälkiä ja valmistellaan työn alla ollutta takaysiä pelaajien vastaanottamista varten. Loppuviikosta perjantaina on tarkoitus avata jälleen Laakso kokonaisuudessaan pelaajille ja siirtyä remontissa Masterin takaysin kimppuun.
Kuva alla: Laakso 18 viheriösadettimien asennus
Kuva alla: Laakso 18 viheriösadettimien asennus
Remontin jälkien korjaaminen
Kastelujärjestelmäremontti etenee aina ”ysi” kerrallaan. Kun työn alla olleen yhdeksän reiän kokonaisuus on asennuksen osalta valmis, on aika siistiä jäljet. Niin sanotulla aurausasennuksella väylille ja raffiin jäävät jäljet ovat minimaalisen pienet siihen nähden, että maan alle on asennettu aina putket ja kaapelit. Myös sadettimien asennus tapahtuu melko siististi, kun asennuskohdalta poistetaan ensin ruohopinta sitä varten rakennetulla ruohopinnan poistovälineellä. Tämä väline ottaa ruohopinnan lisäksi sen verran kasvukerrosta ja ruohon juuria mukaan, että kokonaisuus irtoaa aina eräänlaisena ruohomattona, joka voidaan asentaa myöhemmin samalle paikalle uudestaan. Ruohopinnan poistamisen jälkeen sadettimelle kaivetaan kuoppa, johon se asennetaan. Asennuksen jälkeen kuoppa täytetään maa-aineksella, kasvukerroksella ja laitetaan poisotetut ruohomatot takaisin paikalleen. Jälki on melko siistiä ja kasvaa nopeasti takaisin umpeen. Runkolinjat ovat sen verran paksua putkea, ettei niitä voida asentaa aurausmenetelmällä. Niitä varten pitää kaivaa mahan kaivurilla isompi oja, jolloin jäljetkin maastossa ovat suuremmat. Runkolinjat onneksi pystytään asentamaan suurimmilta osin melko kaukana varsinaisesta pelialueesta, jolloin kentälle aiheutuneisiin jälkiin pelaajat eksyvät melko harvoin pelatessaan. Haitta on hetken aikaa enemmänkin visuaalinen. Jos pelaaja kuitenkin tämmöiseen korjattuun jälkeen eksyy, selviää siitä ilman rangaistusta paikallissääntöihin merkityllä siirtosäännöllä. Kun työn alla ollut ysi on valmis ja kaikki asennettu, korjataan myös runkoputkien kaivamisesta aiheutuneet jäljet kenttään. Kaivannot täytetään, päälle asennetaan hyvä kerros kasvualustaa ja kylvetään. Kesän aikana pikku hiljaa myös nämä runkoputkien jäljet häviävät ruohon kasvaessa asennuskohtiin.
Kuva alla: Sadettimien asennuspaikalta otetaan nurmileikkurilla tarvittavat nurmipinnat ja hieman kasvukerrosta pois. Irroitettava ruohomatto kerätään rullalle ja säilytetään myöhempää takaisinasennusta varten. Ruohon irroituksen jälkeen sadettimelle kaivetaan kuoppa, johon kasteluputki ja kaapeli tuodaan niin sanotulla aurausmenetelmällä. Kun sadettimen asennus on valmis, ruohomatot asennetaan takaisin omille paikoilleen. Näin asennuksesta jäävä jälki on minimaalinen. Kuva otettu Laakso 17:ltä.
Kuva alla: Laakso 17. Sadettimen asennusta varten leikataan ruohosta irti sopivan kokoinen matto, joka laitetaan sadettimen asennuksen jälkeen takaisin omalle paikalleen.
Kuvassa etualalla: Sadetinta varten väylälle kaivetaan siisti teräväreunainen kuoppa, joka myötäilee poisotetun nurmen pintakerroksen muotoa. Sadettimen asennuksen jälkeen kuoppa täytetään ja poisotettu nurmimatto asetetaan takaisin paikoilleen, jolloin työn jälki on siistiä ja kentän pelattavuus heti asennuksen jälkeen mahdollisimman hyvä. Kuvassa taka-alalla: Runkolinjaa kaivetaan Laakso 18 väylän halki kohti Master-kenttää.
Kuva alla: Runkolinjan kaivuujälkien siistimistyö käynnissä Laakso 3 ja 4 väylien välissä
Video alla: Runkolinjat pyritään sijoittamaan, aina kun mahdollista, sivuun pelialustoilta. Alla olevalla videolla runkolinja kulkee klubin rangen ja Master 10:n väylän välissä sijaitsevan huoltotien vieressä. Myös maasto vaikuttaa runkolinjojen sijoittamiseen. Kallioisilla alueilla kallioita kierretään, jotta voidaan välttää raskaat rakennustavat. Tähän asti, kun Laakso-kentän työt ovat loppusuoralla, olemme selvinneet melko vähäisin linjamuutoksin eikä merkittävää ongelmia työssä ole kohdattu.
Video alla: Runkolinjan kaivuujäljen kylväminen. Kylvö tapahtuu pienellä talutettavalla ja osin päältäajettavalla kylvökoneella, joka tekee pientä uraa kasvualustaan samalla, kun tiputtaa siemenet tasaisesti maahan. Kylvökonetta ajamassa NV Golf Oy:n suomalainen kentänrakentamisen ammattilainen Rene Bergman.
Kuva alla: Klubin rangen vieressä runkolinjan kaivuu käynnissä
Kuva alla: Klubin rangen viereen kaivetun runkolinjan kaivuun jälkien siistiminen. Runkolinjan putkelle kaivetun ojan täyttämisen jälkeen pintaan laitetaan vielä kasvukerros ja alue kylvetään.
Esittelyssä tekijät
Kuva alla: Isoa kaivinkonetta rohkean taitavasti käsittelee ja runkoputkelle linjaa kaivaa NV Golfin suomalainen työntekijä Rene Bergman. Rene on työskennellyt golfkentänhoidossa Suomessa mm. Kytäjällä ja Peuramaalla sekä hankkinut golfkenttien hoitamisesta ja rakentamisesta kokemusta maailmalta mm. Australiasta. Rene on työssään erikoistunut golfkenttien rakentamiseen ja korjaamiseen.
Kastelujärjestelmän tehokkuus
Sen lisäksi, että kastelujärjestelmä on uusi ja korvaa käyttöikänsä päähän tulleen vanhan kastelujärjestelmän, yksi tärkeimpiä asioita mitä uudella järjestelmällä saavutetaan on sen tehokkuus. Uuden järjestelmän tehokkaat pumput ja suuret runkolinjat mahdollistavat veden virtaamisen runsaasti ja tehokkaasti kenttien lukuisiin sadettimiin. Uusi järjestelmä pystyy nostamaan merkittävästi enemmän sadettimia ylös yhtäaikaiseen sadetukseen verrattuna aikaisempaan olemassa olevaan järjestelmään. Tämä lyhentää huomattavasti sitä aikaa (läpimenoaika 6 tuntia) missä ajassa koko kasteltava kenttäalue ehditään kastella. Tehokas kastelu mahdollistaa kaiken kasteltavan alueen sadetuksen yön aikana, joka on tehokkainta kasteluaikaa verrattuna helteisiin päiviin, jolloin iso osa vedestä haihtuu ilmaan. Tämän yöllä tapahtuvan kastelun jälkeen on vielä aikaa kastella tarpeen mukaa lisää erityistä huomiota vaativia alueita.
Tehokkaammat pumput ja suuremmat runkolinjat mahdollistavat myös runsaamman sadetinmäärän asentamisen tinkimättä lyhyemmästä läpimenoajasta. Aikaisemmin meillä on ollut väylillä yksi sadetuslinja keskellä väylää, nyt uudessa järjestelmässä tulee olemaan kaksi sadetuslinjaa ja paikon leveimmillä kohdilla kolme tai neljä linjaa. Näin saavutamme laajemman peiton kasteltavalle alueelle. Useampi kastelulinja parantaa myös kastelusta saatavaa hyötyä. Kahden linjan väliin jäävä alue saa tuplamäärän vettä, kun kastelusta huolehtii kaksi sadetinta. Myös väylän ulkopuoliset raffi-alueet saavat vettä sadettimien pyöriessä 360 astetta ympäri. Väylällä olessa useampi kuin kaksi linjaa, ns. tuplasadetuksen saa laajempia alue, kun kaksi sadetinta toimii aina yhteistyössä kutankin aluetta kohti. Toki jokaista sadetinta voidaan säätää myös, kuinka suuren astealueen se pyörii. 360 astetta vai vähemmän ja jokaista sadetinta voidaan säätää erikseen kuinka paljon se vettä antaa millekin kohdalle, jotta kentän yksilölliset tarpeet ruohon kasvulle voidaan huomioida. Jokaisen sadettimen antama kastelun vaikutus on parasta mitä lähempänä sadetinta ollaan. Näin tuplarivi sadettimia väylillä takaa sen, että nämä sadettimen parhaat kohdat maksimoidaan ja väylä saa aina parhaan mahdollisen kastelun.
Viheriöille on asennettu niin sanotut tuplasadettimet, joissa toinen vierekkäin asennetuista sadettimista kastelee viheriötä ja toinen viheriön taustaa. Tämä menetelmä tehdään sen vuoksi, että usein viheriön ja sen ympäristön tarpeet veden saannille ovat erilaiset ja näin päästään säätelemään sadetusta erikseen viheriöllä ja sen ympäristössä. Tuplasadettimet myös nopeuttavat kastelun hoitamista, koska tällöin voidaan yhtä aikaa kastella sekä viheriötä että sen ympäristöä. Jos meillä olisi ainoastaan yksittäiset sadettimet viheriöillä, vettä jouduttaisiin antamaan sen kohdan ehdoilla, joka tarvitsee eniten vettä, jotta voisimme pitää myös sen kohdan kunnossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että osa kasteltavasta alueesta saisi liikaa vettä, joka ei ole tehokasta veden ja energian käyttöä, eikä myöskään ruohon kasvun kannalta optimaalista. Pelaajille se pahimmillaan näkyisi huonoina pintoina johtuen märkyydestä tai liikakastelun aiheuttamista muista ongelmista.
Kuva alla: Laakso 4:n sadetusta testataan asennusvaiheessa.
Kuva alla: Jokaisen sadettimen paikka määritellään tarkasti. Työ alkaa sijoittamalla työn alla olevalle väylälle sadettimien paikkaa ilmaisemaan pieni lippu. Tämä sijoittaminen pohjautuu tehtyyn suunnitelmaan, joka on asennusporukalle annettuna. Kun NV Golf Oy:n työntekijät ovat asettaneet liput kirjallisen suunnitelman mukaisesti, Golf Talma Oy:n vastuulla on lippujen (sadettimen) ja runkoputkien paikkojen hyväksyminen. Hyväksymistilaisuudessa on paikalla on sekä urakoitsijan että Talman edustajat. Tilaisuudessa tarkastetaan maastossa/kentällä, että sadettimien paikat ovat tarkoituksenmukaiset myös oikeissa olosuhteissa ja sadettimilla saadaan haluttu kastelun ”peitto” kulloisellekin väylälle ja viheriölle. Sadettimet sijoitetaan aina suhteessa toisiinsa pareittain ja kolmen ryhmissä. Sadettimien välinen etäisyys on tarkka (20 metriä), jotta kastelusta saadaan tasainen eikä katvealueita jää sadetuksen peiton sisäpuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yhtä sadettimen paikkaa tarkastuksen yhteydessä muutetaan, muuttuu vähintäänkin myös muutaman muun sadettimen paikka, jotta sadettimien välinen etäisyys toisiinsa säilyy. Hyväksymisen yhteydessä on mahdollista myös lisätä sadettimia väylälle tai viheriön läheisyyteen, mikäli huomataan, että suunnitelman mukainen sadetys ei peitä jotain tärkeää kohtaa kentästä, jonka halutaan olevan sadetuksen piirissä. Mahdollista on myös poistaa jokin sadetin, jos huomataan, että se on turha eikä sitä tarvita. Hyväksymisen jälkeen NV Golfin työntekiijät voivat aloittaa kyseisen tarkastetun ja hyväksytyn alueen rakentamisen.
Alla olevassa kuvassa Golf Talman kastelujärjestelmästä vastaava henkilö Matti Ekholm (kuvassa selin kameraan) on tarkastamassa Laakso 10:n väylän sadettimien paikkoja ja varmistaa mittaamalla, että kastelun peitto on halutun kaltainen.
Video alla: Laakso 4:n sadetusta testataan ennen varsinaista käyttöönottoa
Auraamalla asennettavat putket ja kaapeli
Niin sanotulla auraamismenetelmällä pystytään asentamaan halkaisijaltaan 90 mm ja sitä pienemmät putket sekä sadetusjärjestelmän kaapelit. Putkikoon ollessa halkaisijaltaan 110 mm tai suurempia, niiden asentamiseen käytetään kaivinkonetta.
Auraaminen edellyttää, että maaperässä ei ole suuria kiviä tai kalliota, johon aura pysähtyisi. Mikäli isompiin kiviin törmätään, joudutaan auraaminen vaihtamaan kaivinkonetyöksi, jolloin kivet siirretään pois kasteluputken tieltä. Auraaminen on huomattavasti nopeampaa, kuin kaivinkoneella kaivaminen ja jättää kenttään ainoastaan pienen noin muutaman sentin paksuisen jäljen. Kastelujärjestelmän putket, joihin sadettimet kiinnitetään, ovat lähes kaikki sitä kokoa, jotka pystytään maaperän salliessa auraamaan. Nyt kun työskentely on tapahtunut tähän asti Laakson etuysillä, ei ole juurikaan jouduttu vaihtamaan auraamismenetelmää kaivinkonetyöhön. Tämä on erittäin positiivista, koska työ ei ole työskentelymenetelmistä johtuen hidastunut eikä ylimääräisiä tuhoja kentälle ole jouduttu kaivamalla aiheuttamaan. Runkolinjan putkista isoin osa taas vaatiin kaivinkonetyötä, koska runkolinjat ovat halkaisijaltaan suurempia, kuin mihin aurausmentelmää voidaan käyttää.
Kuva alla: Suunnitelman mukaiset putkikoot ja niiden mitat. Mikäli maastossa joudutaan asennettaessa muuttamaan suunnitelman mukaista reititystä, nämä mitat muuttuvat hieman.
Kuva alla: Auraamismenetelmällä asennettu kasteluputki ja kaapeli. Jälki kentällä on hyvin pieni ja korjaantuu nopeasti.
Kuva alla: Aurausmenetelmä jättää jälkeensä pienen vanan, joka jää hieman koholle maanpinnasta. Kohouma tasataan jyräämällä maanpinta jälleen tasaiseksi.
Video alla: Auraamalla asennettava kasteluputki sekä kaapeli
Video alla: Laakso 7:llä asennettaan sähkökaapelia auraamalla
Kastelujärjestelmää rakentavan NV Golf Oy:n omistaja-toimitusjohtaja skotlantilainen David Nelson (vas.) ja puheenjohtaja Raoul Bergman vierailevat työmaalla Talmassa katsastamassa, että kaikki sujuu hyvin
8.5.2024
Kasteluremontti etenee Laakso 4:n väylä- ja viheriösadettimien asennuksella 6.5. alkaneella viikolla
Maanantaina 6.5. alkaneella viikolla kasteluremontti on edennyt Laakso 4:n väylälle ja viheriölle. Runkoputkea sen sijaan asennetaan parasta aikaa jo Laakso 6 ja 7 väylien väliin, josta se etenee Laakso 7 lyöntipaikkojen takana olevan metsän läpi Laakso 11:n viheriön taakse odottamaan myöhemmin remontin siirtymistä Laakso-kentän takaysin puolelle. Valmiina on tällä hetkellä Laakson 1, 2, 3 ja 9 reiät. Tulossa olevien par 3 -reikien eli Laakso 5 ja 8 odotetaan etenevän nopeasti, koska niissä sadettimien määrä ei ole niin runsas.
Väyläsadettimien paikat on tarkkaan määritelty, mitattu ja merkitty vihreillä lipuilla, jotta asennus osuu oikeaan paikkaan. Sadettimien etäisyydet toisiinsa on myös tarkkaan määritelty, jotta sadettimista tuleva kastelu peittää juuri halutun alueen.
Viheriösadettimien asennusta Laakso 4:llä
Laakso 4
Laakso 4
Runkoputki Laakso 6:n ja 7:n väylien välisellä alueella. Kuva otettu 6:n tiipaikojen suunnasta kohti viheriötä.
Runkoputki Laakso 6:n ja 7:n välisellä alueella. Kuva otettu 6:n viheriön lähettyviltä kohti tiipaikkoja.
Laakso 6:n viheriön ja 7:n lyöntipaikkojen välissä olevalta alueelta runkoputki jatkaa matkaa metsän poikki Laakso-kentän viheriön 11 taakse.
Runkoputki metsässä Laakso 6 viheriön takana. Kuva otettu metsästä kohti Laakso 6:n viheriötä.
Runkoputki on tullut metsän läpi jo lähelle Laakso 11:n viheriön taustaa. Laakson takaysille ei vielä kuitenkaan tässä vaiheessa mennä vaan vasta kun etuysi on saatu valmiiksi.
Putkien koot ja määrä avainasemassa kastelujärjestelmän toimivuudessa ja tehokkuudessa
Uutta kastelujärjestelmää varten rakennetaan uusi maanalainen putkisto, joka on avainasemassa tulevan järjestelmän toimivuudessa ja tehokkuudessa. Vettä on saatava virtaamaan riittävä määrä riittävän nopeasti, jotta päästään haluttuun ja suunnitelman pohjana toimivaan järjestelmän kuuden tunnin läpimenoaikaan. Läpimenoajalla ilmaistaan aikaa jonka kuluessa yöllä kastelujärjestelmä on toiminnassa ja jona aikana kaikki halutut alueet tulee ehtiä kastella siinä määrin, kuin on tarpeellista. Asennettavien putkien koot (halkaisija) on suunniteltu riittävän suuriksi, jotta veden virtaamisen tavoitteet täyttyvät. Kentille asennettava kastelujärjestelmä toimii yöllä tietokonepohjaisen ohjausjärjestelmän ohjaamana, henkilökunnan tekemien kasteluohjelmien mukaisesti. Huoltotöiden ja alueellisen kastelun helpottamiseksi järjestelmässä on myös etäohjausominaisuus, joka on erittäin oleellinen ja tarpeellinen, jotta järjestelmää voidaan ohjata etänä paikasta ja ajasta riippumatta. Toinen oleellinen asia järjestelmän tehokkuuden, nopeuden ja toimivuuden kannalta on riittävän tehokkaat pumput, jolla vettä pumppaamolta siirretään eteen päin.
Kastelujärjestelmässä käytettävä vesi pumpataan Laakso 3:n lyöntipaikkojen vieressä sijaitsevan pumppamon avulla putkistoa pitkin kentälle asennettaviin sadettimiin. Pumppaamo ottaa veden viereisestä Laakso 8 viheriön takana olevasta lammesta, joka toimii sekä Laakso-kentän pelillisenä vesiesteenä että yhtenä kentällä sijaitsevana kastelujärjestelmän vesivarastona. Useimmat kenttien lammet varastoivat vettä, jota käytetään kastelujärjestelmän kasteluvetenä. Nyt rakennettavaa uutta kastelujärjestelmää varten kentälle asennetaan suunnitelman mukaan 48 kilometriä putkistoa.
Kuvat alla: Pumppaamolta lähtevien putkien tulee olla riittävän suuret halkaisijaltaan, jotta veden virtaavuus ja paine varmistetaan pumppaamolta eteen päin. Tehokkaatkaan pumput eivät voi työntää vettä voimalla eteen päin ellei putkien tilavuus anna sille mahdollisuuksia. Riittävän suuret putket ja tehokkaat pumput takaavat sen, että paine sadettimissa on hyvä myös kenttien kauimmaisissa nurkkauksissa, joihin on pitkä matka pumppaamolta.
P1 = Laakso 3:n lyöntipaikkojen vieressä oleva pumppaamo. Pumppaamosta lähtee suuret runkolinjaputket eteen päin. Laakso 2:n suuntaan (kuvassa alas) lähtee halkaisijaltaan 225 mm runkolinjaputki, Laakso 9:n suuntaan (kuvassa alas ja vasemmalle) halkaisijaltaan 225 mm runkolinja ja Laakso 3:n suuntaan (kuvassa ylös) halkaisijaltaan 110 mm runkolinja. L2 ja L9 suuntaan menevät putket vievät vettä laajemmalle kenttäalueelle. L3:n suuntaan menevä runkolinjaputki hoitaa Laakso 3 ja 4 -alueet.
Pumppaamolta vettä eteen päin jakava putkiston ”lähtökappale” odottaa varikolla siirtoa kentälle asennettavaksi. Tällä kappaleella pumpattava vesi jaetaan pumppaamolta Laakso 2:n ja 9:n sekä Laakso 3:n suuntiin.
Pumppaamolta lähtevän putkiston lähtökappale viety kentälle asennusta varten.
Tässä kuvassa lähtökappale asennettuna. Vesi menee ensin kuvassa ylhäällä olevasta Laakso 8:n vesiesteestä putkea pitkin pumppaamossa olevaan kaivoon. Kaivosta vesi pumpataan pumppaamon pumppujen avulla seinän läpi kuvassa näkyvää metalliputkea pitkin kentille vieviin putkiin.
Pumppamolta lähtee kolme eri runkoputkilinjaa kentille. Yksi Laakso 2:n, yksi Laakso 9:n ja yksi Laakso 3:n suuntaan. Laakso 3:n suuntaan menevä putkii vastaa Laakso 3 ja 4 rei’istä. Laakso 2 ja 9 suuntaan menevät runkolinjat jakavat veden koko kenttä- ja klubialueelle. Lähdön jälkeen runkolinjat alkavat pikkuhiljaa jakautua suunnitelman mukaan kastelujärjestelmän putkiverkostoksi, jonka avulla kaikki kastelujärjestelmään kuuluvat sadettimet saavat vetensä. Yhteensä runkolinjaa ja sadetinputkea asennetaan noin 48 kilometriä.
Kuva alla: Jos pumppaamon ympärillä, kun työmaa on ollut isoimmillaan, ja runkolinjoja asennettaessa jälki on ollut vähän rajumpaa ja vaatii enemmän korjausta, onnistuu varsinaisen kasteluputken asentaminen tosi pienin kentälle aiheutettavin vaurioin. Alla olevassa kuvassa on Laakson 9 reiän viheriö, jolle on asennettu uudet tuplasadettimet. Pieni viheriön reunassa näkyvä viilto on syntynyt asennuksessa käytetyn niin sanotun aurausmenetelmän seurauksena. Viillon alapuolella on juuri asennettu halkaisijaltaan 63 mm kokoinen putki sekä sähkökaapeli, jotka tuovat sekä veden että sähkön kuvassa näkyville sadettimille. Sadettimien asennusta varten on kyseisestä kohdasta otettu ensin nurmileikkurilla pintanurmet pois, kaivettu asennuskuoppa, asennettu sadettimet ja niiden ohjaus, täytetty kuoppa maalla ja asennettu pois otetut nurmipinnat takaisin. Nurmileikkurilla poisotetut ja takaisin asennetut nurmipinnat näkyvät kuvassa sadettimen ympärillä nelikulmion muotoisina. Tämän asennusmenetelmän seurauksena pelipinnat palautuvat erittäin nopeasti taas pelikuntoon.
Putkien ja sähkökaapelin asentamista Laakson etuysillä
Maanantaina 8.4. päästiin aloittamaan työt Laakso-kentän etuysillä runko- ja sadetinputkien asentamisen sekä sadettimien asentamisen merkeissä. Kentillä on vielä erittäin märkää, joka hidastaa ja vaikeuttaa työtä. Runkoputkia kaivettaessa kaivuuojat tahtovat täyttyä vedellä, joka tuo oman haasteensa asennustyöhön. Parhaat olosuhteet tähän asti on saatu Laakson 9:llä väylällä, joka on ollut Laakson etuysin kuivin kohta. Tämän vuoksi kastelulinjaston tekeminen on aloitettu sieltä. Runkolinjaa on kaivettu Laakso 1:lle ja 2:lle.
Kuvat alla: Sadetinlinjojen asennus auraamalla. Auraamalla asennettaessa maata ei kaiveta, vaan aura (myyrä) ”avaa” maan ja laittaa sekä putken että kaapelin avauksen yhteydessä maahan, jonka jälkeen kyseinen kohta sulkeutuu, kun kone jatkaa matkaa. Auraamalla pystytään asentamaan sadettimelle meneviä pienempiä putkia mikäli maaperä on sopivaa eikä siinä ole isoja kiviä. Auraamisesta maahan jää pieni viiltojälki.
Sadetinlinjan putki ja kaapeli asennettu auraamalla Laakso 9:llä. Kun keli on kuiva ja päästään auraamaan pienempiä putkia sadettimille, on jälki näin siisti. Kuivalla säällä tapahtuvan aurauksen jälkeen jäljissä ei ole paljoa korjattavaa ja muutaman viikon päästä asennuksesta asennusjälkiä tuskin edes huomaa.
Laakso 9: Sadetinlinjan auraus on viety sadettimelle asti ja tehty myös sekä jatko eteen päin että kääntö väylän reunassa/raffissa olevalle sadettimelle oikealle.
Laakso 9: Asennus tehty aurausmenetelmällä ja sadettimen paikka kaivettu.
Suuren (225 mm) runkoputken asentaminen Laakso 2:n reunalla Laaksotien vieressä.
Runkoputken asennusoja Laakso 2
Runkoputken asennusta Laakso 2:lla
Runkoputken liitoskohta Laakso 2:lla
Runkoputki Laakso 1:llä
Runkoputki Laakso 9:llä
Runkoputki asennettu Laakso 1-2 ja pinta siistitty. Kun asennus on valmis ja vähän lämpenee, nämä runkoputkien asennusten kaivuujäljet tullaan kylvämään. Ennen kylvöä lisätään tarvittaessa kasvukerrosta parantamaan ruohon kasvuolosuhteita.
Kastelujärjestelmän asentaminen aloitetaan Laakson rei’iltä 1-9, koska pumppaamo sijaitsee siellä ja putkistoa aletaan rakentamaan pumppaamosta eteen päin. Kastelujärjestelmän putkien ja sadettimien asennuskohdat merkitään urakoitsijan toimesta pienillä lipuilla kentälle kartalle piirretyn suunnitelman mukaisesti. Tämän jälkeen Golf Talman edustajat tarkastavat kentällä suunnitellun asennuksen merkinnät ja tekevät tarvittavat muutokset lipunpaikkoihin (asennuspaikat), jotta sadettimilla saadaan haluttu kastelun peitto aikaiseksi kentälle ja jotta runkoputket kulkevat haluttuja reittejä pitkin. Kun merkinnät on hyväksytty, voi asennus alkaa. Ensimmäiset lippumerkinnät on tehty saapuneesta takatalvesta johtuen vielä lumien ollessa maassa, mutta jotta ne voidaan hyväksyä ja työt alkaa, pitää odottaa lumen sulamista. Lumien sulamista pitää odottaa, jotta voidaan varmistaa sadettimien tarkat oikeat paikat väylien reunoilla ja viheriön ympäristössä. Kentän pitää myöskin hieman kuivaa ennen töiden aloittamista, jottei työkoneilla aiheuteta niin paljoa vahinkoa kentille.
Kuvat alla: Runkolinjojen ja sadettimien merkitsemistä Laakso etuysillä
Putket
Tiistaina 2.4.2024 alkoi saapua maan alle asennettavia vesiputkia kentälle. Ensimmäinen erä toimitettiin Laakso 2:n lyöntipaikkojen läheisyyteen, koska se on lähin paikka mistä työt alkavat. Putkimäärä uuteen kastelujärjestelmään on niin valtava, että putkia toimitetaan vaiheittain projektin edetessä. Suunnitelman mukaan putkia tulee uuteen kastelujärjestelmään yhteensä noin 50 kilometriä (48260 metriä). Putkien saapumisen jälkeen niitä on ensin ryhdytty valmistelemaan asennusta varten. Putket toimittaa Talokaivo Oy.
Kuvat alla: Putkien saapuessa 2.4. lähes kaikki lumi oli jo sulanut maasta, mutta kun työt aloitettiin seuraavina päivinä oli lumisade ja takatalvi jo saavuttanut Etelä-Suomen. Lumisade ja kentän kosteus pitkittävät töiden aloittamista kentillä, mutta valmistavia töitä pystytään tekemään hyvin. Työt ovat käynnistyneet 3.4. pidetyllä asennsuryhmän koulutuksella uusimpiin menetelmiin ja 4.4. kastelujärjestelmän runkoputkien hitsauksella. Kyllä, muoviakin voidaan ”hitsata” ja hitsataan. Hitsausta varten Laakso 2:n ja Master 3:n lyöntipaikkojen väliin on pystytetty hitsausasema, jossa putkia liitetään yhteen teltan suojissa. Putket toimitetaan aina mahdollisimman lähelle niiden asennuskohtaa, jotta putkia ei tarvi siirrellä kentällä pitkiä matkoja.
Kuvat alla: Putkitoimituksen ensimmäinen erä saapui 2.4.2024, jolloin kentät olivat jo lähes kauttaaltaan sulaneet lumesta. Myöhemmin saimme havaita, että takatalvi tuli ja peitti maan jälleen lumeen.
Kastelujärjestelmän uusiminen Golf Talmassa on alkanut.
Kastelujärjestelmän valmistelevat vaiheet ja työt on saatu päätökseen ja järjestelmän uusiminen on alkanut. Remontin aloituspalaveri pidettiin Golf Talman klubitalolla tiistaina 2.4.2024. Paikalla olivat Golf Talmasta kenttämestari Esa Laaksonen, kastelujärjestelmästä vastaava Matti Ekholm, toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi sekä projektin valvoja Jani Laru. NV Golf Oy:stä paikalla olivat David Nelson, Raoul Bergman, Marcin Kuralowicz ja René Bergman. Palaveriin osallistui myös Martin Railila Schetelig Oy:stä. Avauspalaverissa käytiin läpi ja sovittiin projektin työskentelyyn liittyvistä käytännön asioista.
Ensimmäinen erä kastelujärjestelmän osista saapuu varikolle Golf Talmaan
Schetelig Oy:n ensimmäinen erä kastelujärjestelmän varsinaiseen sadetukseen liittyvistä osista otettiin vastaan Golf Talman varikolla 27.3.2024. Asennettavaa tavaraa on niin paljon, että ne toimitetaan kuudessa eri erässä asennuksen ja kesän 2024 aikana. Ensimmäisessä erässä tuli mm. sadettimia, swingjointteja, venttiileitä, kaapelia, erilaisia sähköhitsausmuhveja, supistimia, satula- ja muita liittimiä, venttiilikaivoja, sulkuja, pallo- ja sulkuventtiileitä, ukkossuojia, putkia, maadoituskuparia ja -tankoja sekä tiivisteitä. Saapunutta tavaraa siirreltiin trukilla varastoon odottamaan kentälle vientiä ja asennusta. Viisi erää on vielä tulossa. Trukkia ohjasti Talmasta taitavasti jälleen Golf Talman kentänhoitaja Eero Malinen.
Urakoitsijan (NV Golf Oy) koneita ja muita työvälineitä alkaa saapua Talmaan
Urakoitsija tuo mukanaan omat sosiaalitila- ja varastokontit sekä monia erilaisia omia koneita ja työvälineitä. Tuotuja työkoneita ovat mm. lava-autot, kaivurit ja niin sanotut auraajat, joilla voidaan pienempää kasteluputkea ”aurata” maahan, jolloin työn tekeminen on nopeampaa ja asennusjälki hyvin siistiä ja kenttää säästävää, mikäli päästään työskentelemään kuivissa olosuhteissa. Yhteensä työntekijöitä kastelujärjestelmän uudistamisen parissa urakoitsijan puolelta Talmassa työskentelee 12 henkilöä. Järjestelmän asentajat kiertävät työvuoroissa rotaatiossa, jolloin osa ryhmästä on töissä ja osa vapaalla tai lomilla. Työntekijöiden ryhmän tulee olla riittävän suuri, jotta asennus tapahtuu mahdollisimman nopeasti.
Kuvat ja video alla: 20.3.2024 ensimmäiset koneet saapuivat Talmaan. Trukin ratissa koneet laskee alas kuorma-auton lavalta tarkasti ja turvallisesti Golf Talman kentänhoitaja Eero Malinen.
Pumppaamo
Laakso-kentän kolmosväylän tiipaikkojen vieressä sijaitsee pumppaamo. Pumppaamossa sisällä on mm. kaivo, johon vedet ohjataan pumppamon viereisestä veden varastointiin tarkoitetusta Laakso 8:n lammesta. Näin Laakso 8 reiän vesieste toimii pelillisen tarkoituksensa lisäksi myös pumppaamon kaivoon vettä syöttävänä veden varastointipaikkana. Myös muut pumppaamon läheiset lammet toimivat kentällä tapahtuvana veden varastointipaikkoina sen lisäksi, että ne toimivat pelillisessä tarkoituksessa niiden ympärillä kulkevien väylien vesiesteinä (Laakso 1 ja 2).
Pumppaamokokonaisuuteen kuuluvat varsinaiset uudet pumput ja niiden suodattimet, kaivoon sijoitetut imuputket, pumppujen ohjauskeskus, pumppaamon sähkökeskus sekä itse rakennus. Uutta erittäin tehokasta pumppaamoa varten Keravan Energia on kevään 2024 aikana suurentanut pumppamolle johtavan sähkökaapelin ja -liittymän, jotta pumput saavat riittävän sähkömäärän toimintaansa varten.
Pumppaamo
Pumppaamo
Kuvat alla: Pumppaamon ohjauskeskus tuodaan pumppaamolle. Schetelig Oy:n Martin Railila varmistaa, että keskus saadaan turvallisesti sisälle.
Video alla: Uudet pumput saapuvat Laakson pumppaamolle ja ne siirretään varovasti sisälle.
Kuvat alla: Kuvia uusien pumppujen asennuksesta.
Kuva alla: Pumppaamossa sisällä oleva kaivo, johon vesi tulee putkella Laakso 8 viheriön takana olevasta lammesta. Kaivosta pumput imevät veden imuputkilla ja pumppaavat sen kentällä oleviin kastelujärjestelmän putkiin ja siellä oleviin lähes kahteen tuhanteen sadettimeen. Kaikkea kasteluun liittyvää toimintaa ohjataan kastelujärjestelmän tietokoneella. Pumppujen on oltava riittävän tehokkaat (ja putkien riittävän suuret), jotta ne jaksavat työntää veden lähes 50 kilometrin putkiverkostoon ja 2000 sadettimeen. Läpimenoaika, joka uudella järjestelmällä saavutetaan on 6 tuntia. Läpimenoajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa järjestelmä saa sadetettua kaikki ne pinta-alat, jotka sen kuuluu saada kasteltua. Uudet pumput pumppaavat alussa vettä vanhaan kastelujärjestelmään ja kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain, aletaan vettä pumpata vaiheittain myös uuteen kastelujärjestelmään.
Infotilaisuus osakkaille
Kuvat alla: 5.12.2023 järjestettiin Golf Talma Oy:n osakkaille klubitalolla järjestyksessään toinen infotilaisuus kastelujärjestelmän uudistamisesta.
Urakkasopimuksen allekirjoittaminen
Urakkasopimus kastelujärjestelmän uusimisen työn osuudesta allekirjoitettiin 5.12.2023 Golf Talmassa Golf Talma Oy:n ja NV Golf Oy:n välillä.
Kuva alla: Golf Talma Oy:n ja NV Golf Oy:n välisen urakkasopimuksen tausta-arkkitehteinä toimivat Golf Talma Oy:n puheenjohtaja Mika Majoinen (kuvassa vasemmalla) ja NV Golf Oy:n puheenjohtaja Raoul Bergman (kuvassa oikealla). Kuvassa keskellä vasemmalla Golf Talma Oy:n toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi ja keskellä oikealla NV Golf Oy:n perustaja ja omistaja David Nelson.
Kuva alla : 5.12.2023 Golf Talma Oy:n toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi ja NV Golf Oy:n David Nelson allekirjoittivat urakkasopimuksen kastelujärjestelmän uudistamisesta.
Kastelujärjestelmän uusimisen taustoista olemme kertoneet ja uutisoineet aiemmin usein eri tavoin. Voit lukea aiheesta mm. tästä linkistä.
Golf Talma Oy:n yhtiökokous teki 26.4.2023 päätöksen valtuuttaa Golf Talma Oy:n hallitus päättämään kastelujärjestelmän uudistamisesta.
Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta
Kenttätoimikunnassa on meneillään sukupolvenvaihdos kun uusi Golf Talma Oy:n hallituksen jäsen, Jukka Happonen, otti vastaan kenttätoimikunnan puheenjohtajuuden ja ehdotti Rainer Hellingin valintaa toimikunnan jäseneksi. Rainerin historia kenttätoimikunnassa alkoi vuonna 1997, jolloin myös Jukka liittyi seuran jäseneksi ja myöhemmin työskenteli usean kesän yhtiön palveluksessa. Keskustelujen pohjana on toiminut molempien kattavat muistot Talman eri vaiheista.
Jo ensimmäisissä keskusteluissa käytiin läpi useita tärkeitä aiheita, joiden pohjalta Jukka pyysi minua kirjoittamaan julki niitä asioita, joiden tietoon saattaminen auttaa ymmärtämään entistä paremmin nykyhetkeä ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä blogisarja käsittelee ja dokumentoi seuraavat teemat:
Golf Talma Oy:n omistamat maat ja niiden erityispiirteet
Vesi, sen saatavuus, varastointi ja käyttö
Talman mäen mikroilmasto
Metsä, puusto ja puut
Golf Talma Oy:n omistamat maat
Talman omistama maa-alue on noin 160 hehtaari ja jakautuu useammalle kiinteistönumerolle, jotka kaikki rajoittuvat toisiinsa. Kaikki alueet sijaitsevat Sipoossa ja rajoittuvat Blekdalintiehen, Talmankaareen ja Nygårdintiehen. Par 3-kenttä rajoittuu Keravan kaupunkiin.
Tieyhteys alueellemme löytyy Blekdalintieltä (Laakso 3 greenin takaa) ja Nygårdintieltä (Sisääntulo pääklubille ja Par 3-kentälle), mutta Talmankaaresta ei tällä hetkellä ole tieyhteyttä alueellemme. Talmankaareen rajoittuva kohta on melko jyrkkä ja kapea, vanha hiekkakuoppa lähellä Nygårdin tien risteystä, johon ei ole rakennettu tietä.
Alue on laaja ja suurin piirtein kaikki rajapyykit ovat tiedossa. Tarkennettavia kohtia tulevaisuudessa ovat Laakso 13. viheriön takana oleva rajapyykki ja Nygårdintiellä tieliittymän kohdalla olevat pari pyykkiä eivät ole näkyvillä ja niiden sijainnit on syytä tarkentaa.
Sipoon kaavassa ja Uudenmaan maakuntakaavassa alueemme on golfkenttä. Tämä ohjaa, että ainakin vuoteen 2050 asti pysymme golfkenttänä ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin, koska maakuntakaava-muutokset ovat erittäin vaikeita ja aikaa vieviä prosesseja.
Jo tällä hetkellä alueellamme saattaa olla jokunen tonttipaikka, mutta mahdollisuuksia niiden käytölle ei ole tutkittu tarkemmin.
Verotuksen kannalta maksamme kiinteistöveroa golfkenttä-alueesta, jonka aiemmin tulkittiin koskevan koko aluetta. Valitusten jälkeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa päädyttiin Golf Talma Oy:n kannalta edullisempaan vaihtoehtoon, jossa metsäalueet vapautettiin veron piiristä.
Maa-alueet ja niiden erityispiirteet
Talman alueen maaperä ja mikroilmasto muodostui viimeisen jääkauden aikana, jolloin iso käsi muokkasi aluettamme ja jätti hiekat Talmankaaren ympärille ja Master 13. lyöntipaikan pohjoiselle puolelle.
Par 3-kentälle, Masterin etuysin peltoalueelle sekä Laakso 2. ja Laakso 3. alueille. Muodostuivat suuret jää- ja vesimassat, samalla muodostaen valtavat savialueet, jonne se jäi paikoilleen. Vuosien saatossa pinta on kuivunut niin, että saimme kentän rakennettua ja myöhemmin laajennettua nykyiseen muotoonsa. Kuiva kerros ei todellakaan ole mahdottoman paksu, koska Laakso kentän laajennusta rakennettaessa oli tapahtua onnettomuus, kun Laakso 2:n vesiestettä kaivettaessa kaivinkone raapaisi kuivan kerroksen puhki ja oli upota löysään saveen. Tällä hetkellä kyseisen vesiesteen keskellä on vettä vain noin 30 senttimetriä.
Alueelle muodostuneiden kallioiden huiput ovat edelleen näkyvissä ja niillä alueilla maapohja on kivikkoinen ja paikoitellen erittäin lähellä maanpintaa ja ruohon kasvualustaa.
Sipoon kunnan hallanarkoja paikkoja selvittävä karttapalvelu näyttää hyvin kenttämme hallanarat paikat ja niiden avulla on helppo nähdä, minne savialueet aikanaan muodostuivat. Tästä on helppo huomata, että maaperällä ja Talman mikroilmastolla on selvä yhteys.
Maanviljelykseen savimaa on kohtuullinen, ei missään nimessä paras, ja vaatii erityistä viljelytaitoa. Ikävä kyllä väylän ja viheriön alustaksi se ei kelpaa ollenkaan ja alustuksen jälkeen pääsen varsinaiseen asian ytimeen: Savimaalla viljeltyä ruohoa on mahdotonta pitää jatkuvasti pelattavana. Väylät ja viheriöt halutaan leikata lyhyeksi ja pelattaviksi saaden samalla juuret tarpeeksi pitkiksi (20-30 senttimetriä), jotta ne kestävät kulutusta pelaajiston iloksi. Tästä syystä viheriötä ja väyliä varten pitää rakentaa juuristolle paksu ja sopiva kasvualusta, joka säilöö ja päästää veden sopivasti rakenteisiin.
Aines, joka tämän mahdollistaa on hiekka, johon sekoitetaan n. 5 % turvetta. Mikäli hiekkaa laittaa saven päälle, ei kestä kauaakaan, niin se on sekoittunut saveen. Tällöin kasvualusta tiivistyy ja ruoho kärsii. Tästä syystä yksi golfkentän tärkeimmistä hoitotoimenpiteistä on tapitus, holkitus, ilmaus ja hiekan säännöllinen lisääminen.
Talman kentät rakennettiin 1990 molemmin puolin ja silloisen parhaan tietämyksen mukaisesti. Hiekkaa käytettiin omista hiekkakuopista ja olemme pärjänneet siltä osin varsin hyvin. Hiekkaa on lisätty koko ajan ja lisää tarvitaan, sillä ilman hiekkaa ruohoalueet eivät pysy hyvässä kasvussa, eikä ilman vettä kasva mitään.
Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelen vettä, joka on meitä vahvasti ohjaava ja rajoittava luonnonvara.
Golfkausi 2021 on alkanut Talmassa loistavissa merkeissä ja Kenttämestari Esa Laaksonen tiimeineen on ilmaston avustuksella loihtinut kenttämme upeaan kevätkuntoon. Oliko taustalla Talmalle suotuisa mikroilmasto ja/tai huolellisesti tehdyt hoito- ja suojatoimet, mutta olemme säästyneet monessa paikassa riesana olevalta lumihomeelta ja päässeet nauttimaan laadukkaista viheriöistä heti kauden alusta. Talman 45 reikää plus harjoitusalueet luovat kentänhoidollisesti mielenkiintoisen haasteen ja työmäärän. Perustuen sovittuun budjettiin, Esalla ja vakiotiimillä on seuranaan aikaisempiin vuosiin verrattuna korotettu määrä kausityöntekijöitä. Lisääntyneiden resurssien avulla kentänhoitotiimiin on muun muassa saatu allokoitu henkilö huolehtimaan leikkuukoneiden terien laadunvarmistuksesta ja rakennettu kentänhoitotiimejä vastuualueineen. Nämä lisäkädet tulevat tarpeeseen, jotta jo käynnistetyt projektit saadaan vietyä tavoitteen mukaisesti maaliin ja golfyhteisömme pääsee nauttimaan pelistä laadukkaalla ja viimeistellyllä kentällä läpi golfkauden 2021.
Kenttätoimikunta
Kenttätoimikunta toimii hallitukselle ja operatiiviselle johdolle suosittelevana, neuvoa-antavana ja avustavana elimenä. Arkielämässä tämä tarkoittaa sitä, että kenttämestari tiimeineen vastaa kentänhoidon ja investointien operatiivisesta johtamisesta ja kentänhoidosta yleisesti. Työ on aloitettu ja kenttätoimikunnan osalta fokus on ennen kaikkea tulevaisuudessa. Parhaaseen lopputulokseen päästään keräämällä, jäsentelemällä ja hyödyntämällä tietoa niin historiasta, asiantuntijoilta, kuin myös suoraan yhteisöltä. Eräs oleellinen elementti kenttätoimikunnan toiminnassa on dokumentaation nostaminen keskiöön. Tämä tulee näkymään osakeyhtiön strategisten tavoitteiden tueksi luotavien dokumenttien (mm. Kenttätoimikunnan työjärjestys, Kentänhoidon laatukriteerit, Kenttä ja väyläkohtaiset tavoitteet, vuosikello sekä PTS) kehittämisenä ja säilyttämisessä tulevaisuuden tueksi. Normaaleiden mitä ja miten lisäksi tulemme vastaamaan kysymykseen miksi? Kenttätoimikunnan kokoonpano ja rakenne ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Tavoitteena on luoda jatkumo, jossa kenttätoimikunta kykenee toimimaan pitkäjänteisesti ja parhaalla asiantuntemuksella. Tämän vuoksi kenttätoimikunta hyödyntää toiminnassaan asiantuntijoita (kenttäarkkitehti, maaperäasiantuntija, jne.) ja tarkkailee mahdollisuuksia potentiaalisten asiantuntijajäsenten pysyvälle mukaan tuomiselle.
Kenttätoimikunta 2021:
Esa Laaksonen, Kenttämestari
Rainer Helling
Ismo Haaponiemi
Jukka Happonen, Puheenjohtaja
Teemat 2021
Kentänhoito ja kehittäminen ovat pitkäjänteistä toimintaa ja teemat, jolla kenttää hoidetaan, luodaan pohjana yhtiön strategia ja Talman asema osana koko suomen golfyhteisöä. Kaksi täysimittaista golfkenttää ja 9-reikäinen Par 3 -kenttä luovat peruspohjan tavoitella pääkaupunkiseudun parhaita olosuhteita golfin harrastamiselle. Nostaaksemme Talman profiilia entisestään ja tuodaksemme yhteisömme jäsenille vielä paremman peli- ja vierailukokemuksen olemme luoneet seuraavat teemat ohjaamaan toimintaamme:
Visuaalinen ilme ja pelattavuus luo mielikuvan ja kokemuksen erinomaisesti käytetystä ajasta rakkaan harrastuksemme parissa. Se alkaa nähdessämme autosta Par-3 kentän viheriöt ja päättyy miellyttävän goflkierroksen jälkeen vallitsevaan euforiaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea fokusta (suunnittelu ja toteutus) perusasioihin, kuten viheriöt, leikkuut (foret, semiraffit, väylät) ja siisteys (bunkkerit, vesiesteet, reuna- ja metsäalueet, istutukset).
Pelinopeus on yksittäinen elementti, joka on nostettu tänä poikkeusaikana omaksi teemakseen ohjaamaan kentänhoitoa. Edellisenä vuonna pelattiin kentillämme noin 20 000 kierrosta enemmän kuin aikaisemmin ja tämä tendenssi jatkuu parhaillaan. Sen lisäksi, kiitos pelaajien, kauden alussa käyttöönotettu 9 minuutin lähtöväli on toiminut tähän mennessä hienosti, mutta on jatkuvan seurannan kohteena. Kentänhoidollisesti asian tärkeys on siirretty osaksi päivittäistä tekemistä ja helpoiten havaittavissa oleva toimenpide pelinopeuden tukemiseksi on karheikkojen leikkuukorkeuden pitäminen matalana ja pelattavana.
Kunnosta ja kehity kuvaa jo reilun 30 vuoden ikään päässeen golfkeskuksen elinkaarta. Kentän ikä itsessään luo jatkuvan vaateen kunnostustöille, josta parhaina esimerkkeinä toimivat käynnissä oleva tiipaikkaremontti, vesipumppujen uusiminen ja osana kentänhoidon vuosikelloa suoritettavat pelialueiden ilmaukset, holkitukset ja hiekoitukset. Tämän lisäksi modernia golfkeskusta tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan yhteisön erilaisiin tarpeisiin. Näitä kehityskohteita käydään parhaillaan läpi ja muodostetaan perusteltu suunnitelma ja työjärjestys. Esimerkkikohteita ovat mm. pääklubin range-alueen kehittäminen, puiden strategiset istutukset sekä pieninvestointeina tarpeen mukaan suoritettavat kentän muokkaukset kuten bunkkereiden sijoittelu ja uudet tiipaikat. Oman mausteensa tuo myös ikuisuuskysymys viheriöiden uusimistarpeesta, johon tulevaisuudessa eittämättä tulee ottaa kantaa. Kuten kaikella kulutukselle alttiilla, myös viheriöillä on oletettu käyttöikä.
Tiipaikkaremontti
Syksyllä 2020 aloitettu tiipaikkojen kunnostus- ja rakennusprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että Laakso kentän takaysin osalta uusittuja tiipaikkoja päästään nykyisen aikataulun mukaan avaamaan parin viikon sisällä par 4/5-väylien (10,16,17,18) osalta. Par 3 -väylien kanssa joudumme vielä hieman odottamaan, jotta varmistetaan kulutuksen kestävyys. Kylmän alkukevään johdosta siirtonurmen saamisessa on ollut viivettä mutta 26.5. saamme vihdoin tuoreet siirtonurmet 1500m2, jotka levitetään välittömästi tiipaikoille (10,11,12,13,16 ja 2). Näiden siirtonurmien osalta juurtumisaika on arviolta 4–5 viikkoa, joten parhaassa tapauksessa uudet alueet ovat käytettävissä juhannuksena.
Viikoilla 22 ja 23 viimeistellään Laakson etuysin kunnostettavia tiipaikkoja (1, 5 ja 8). Kun Laakso on viimeistelty siirtyvät työt Masterin puolelle, jonka osalta tarkkaa suunnitelmaa viimeistellään parhaillaan. Suunnitelman osalta tärkeimpinä asioina ovat aikataulutus ja työjärjestys erityisesti huomioiden kentän pelattavuuden remontin eri vaiheissa. Kokonaisuudessaan tiipaikkaremontti on kauden top 1 -projekti ja vaatii aikaa sekä resursseja. Lopputulos tulee eittämättä viemään Talmaa eteenpäin golfkeskuksena (tiipaikkojen kunto, kentänhoito, visuaalinen ilme) ja mahdollistamaan tiipaikkojen monipuolisen hyödyntämisen koko pelaajakunnalle.
Muuta huomioitavaa
Viikolle 24 on suunniteltu suoritettavaksi molemmilla pääklubin kentillä ilmastusprojekti. Tämä tarkoittaa väylien holkitusta, sekä viheriöiden ja tiipaikkojen tapitusta. Tarkka ajankohta ja vaikutukset pelaamiseen informoidaan erillisissä julkaisuissa.
Hyvää kesää ja loistavaa alkanutta golfkautta toivottaa kenttätoimikunta!
Jukka Happonen
kenttätoimikunnan puheenjohtaja
Tällä verkkosivulla käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Voit hyväksyä tai hylätä ei-välttämättömät evästeet. Voit muuttaa evästeasetuksia sivuston alalaidasta. Lue lisää
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 months
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 months
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
