Hakutulokset kohteelle: holkitus

Julkaistu tehnyt

Kuva- ja videomateriaalia väylien holkitustyöstä

Kuluvalla viikolla tehdään kentillämme tärkeitä kentänhoitotöitä. Master- ja Laakso-kentillä suoritetaan lyöntipaikkojen ja viheriöiden tapitus sekä väylien holkitus. Työt tehdään seuraavasti:

Laakso / ma 14.6. klo 18.00 – ke 16.6. klo 8.00
Master / ke 16.6. klo 8.00 – pe 18.6. klo 8.00

Kentät suljetaan toimenpiteiden ajaksi.

Holkituksessa väylälle painetaan ontto holkki, joka poistaa väylältä maa-ainesta eli siitä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy väylillä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä väylältä poistetaan ns. kuitua, jotta väylän koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa väylän pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää väylän ruohon kasvua ja heikentää ravinteiden imeytymistä pinnan alle ollen näin epäedullista väylän kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä väylälle levitetään hiekkaa ja se levitetään.

Lue tästä linkistä holkituksen ja tapituksen eroista.

Alla olevissa kuvissa näkyvissä holkituksessa väyliltä irrotettua maa-ainesta eli ns. papanoita.

 

Alla olevilla videolla nähdään holkitusta Laakso-kentällä maanantaina 14.6.2021

Holkituksen jälkeen syntyneet ”papanat” kerätään niiden keräämiseen erityisesti kehitetyllä työkoneella. Alla olevassa kuvassa ja videolla nähdään kerääjän toimintaa.

 


Julkaistu tehnyt

Master- ja Laakso-kenttien viheriöiden holkitus – Laakson aikataulu muuttunut

Master- ja Laakso-kentille tehdään viheriöiden holkitus. Master-kenttä holkitetaan maanantaina 31.8. ja Laakso-kenttä maanantaina 14.9.

Holkituksessa viheriöön painetaan ontto holkki, joka poistaa viheriöltä maa-ainesta eli viheriöstä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy viheriöllä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä viheriöltä poistetaan ns. kuitua, jotta viheriön koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa viheriön pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää viheriön ruohon kasvua ja on sen vuoksi epäedullista viheriön kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekkaa ja se jyrätään kuten tapituksenkin yhteydessä. Holkituksen jäljet näkyvät hieman pidempään viheriössä, kuin tapituksen ja voivat aiheuttaa pientä epätasaisuutta viheriön pinnassa, joka kuitenkin menee suhteellisen nopeasti ohi hiekoituksen ja ruohon kasvun avulla.

Holituksen kaltainen hoitotoimenpide on tärkeää tehdä, jotta voimme parantaa ja pitää yllä viheriöiden hyvää kuntoa. Pahoittelemme viheriöiden hoitotoimenpiteistä pelaajille aiheutuvaa haittaa.

Lue myös aiempi uutisemme mitä eroa on holkituksella ja tapituksella alla olevasta linkistä.

Holkituksen ja tapituksen erot

 

Julkaistu tehnyt

Kentän hoitoa: Holkitus vai tapitus, mitä eroa?

Kuva: Holkituksessa viheriöstä poistetaan maa-ainesta koneella kuidun poistamiseksi. Viheriöstä irtoaa pieniä ”papanoita”.

Muutaman viime viikon aikana on kentillämme tehty kentänhoitotyönä viheriöiden holkitusta. Kentänhoitotyöstä kiinnostuneiden pelaajien keskuudessa on herännyt keskustelua hoitotoimenpiteen luonteesta ja osin on sekoittunut tapituksen, jota myös rei’itykseksi kutsutaan ja holkituksen erot. Eroa on myös sillä, kuinka nopeasti viheriöt palaavat samalle tasolle millä ne olivat ennen hoitotoimenpidettä. Molemmat hoitotoimenpiteet ovat viheriöille elintärkeitä, jotta niiden ruohon kasvua voidaan parantaa ja pitää yllä.

Tapituksessa (=ilmastus), jota olemme viime vuosina tehneet useammin, viheriöön painetaan tapilla reikä. Siinä viheriöltä ei poisteta maa-ainesta. Tapituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekka, joka verkotetaan viheriölle tasaiseksi ja se jyrätään. Viheriöt ovat erittäin nopeasti, ellei jopa saman tien, hyvin tasaiset eikä pallon vieriminen ole juurikaan muuttunut verrattuna hoitoa edeltäneeseen tilaan.

Holkituksessa tapin sijaan viheriöön painetaan ontto holkki, joka poistaa viheriöltä maa-ainesta eli viheriöstä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy viheriöllä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä viheriöltä poistetaan ns. kuitua, jotta viheriön koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa viheriön pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää viheriön ruohon kasvua ja on sen vuoksi epäedullista viheriön kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekkaa ja se jyrätään kuten tapituksenkin yhteydessä. Holkituksen jäljet näkyvät hieman pidempään viheriössä, kuin tapituksen ja voivat aiheuttaa pientä epätasaisuutta viheriön pinnassa, joka kuitenkin menee suhteellisen nopeasti ohi hiekoituksen ja ruohon kasvun avulla.

Molempia hoitotoimenpiteitä on tärkeää tehdä, jotta voimme parantaa ja pitää yllä viheriöiden hyvää kuntoa. Pahoittelemme viheriöiden hoitotoimenpiteistä pelaajille aiheutuvaa haittaa.

Alla olevalla videolla on käynnissä viheriön tapitus (videomateriaalin lähde Hako).

 

Julkaistu tehnyt

Väylien kasvinsuojeluruiskutus ja tiipaikkojen holkitus

Tiistai-aamuna 29.9. tehdään kasvinsuojeluruiskutus Masterin griineillä. Sama kuvio toistetaan Laaksolla keskiviikkona. Työn alla oleva kenttä pidetään suljettuna klo 9 asti.

Kentän alueella saattaa esiintyä voimakas epämiellyttävä haju. Suosittelemme käsien pesua kierroksen jälkeen!

Lisäksi tehdään Masterilla tiipaikkojen holkitus tiistain ja keskiviikon aikana. Laakson tiit on holkitettu edellisellä viikolla. Holkitus ei aiheuta haittaa pelaamiselle.

 

Julkaistu tehnyt

Toimitusjohtajan kirje – kentänhoidon asiaa

Tietoa kentänhoidosta

Teksti on julkaistu Golf Talman sähköpostiuutiskirjeessä 20.6.2024

Tässä viestissäni haluan keskittyä hieman kentänhoitoon ja kenttiemme olosuhteiden parantamiseen. Kentillä tehdään paljon töitä työntekijöidemme toimesta, jotka eivät aina näy kaikille pelaajille, joten on hyvä avata hieman mitä siellä tapahtuu. Samaan aikaan meillä työskentelee myös uutta kastelujärjestelmää asentava ryhmä ulkoistettuna palveluna. Toivoisin tietenkin, että lukisit alla olevan jutun, koska se saattaa vastata joihinkin kysymyksiin mitä sinulle on herännyt. Yritän pitää tarinan lyhyenä, jotta sinulla ei mene koko juhannus lukiessa : )

Kastelujärjestelmän uusiminen

Kastelujärjestelmän uusiminen on edennyt nyt erittäin vauhdikkaasti ja olemme saaneet kiinni aikataulun, mikä tuhraantui kevään lumisateissa. Ehkä sitä aina vähän pelkää pahinta ja varustautuu heikoimpien skenaarioiden varalta, koska nyt töiden vauhdikasta etenemistä saamme seurata iloisesti yllättyneinä. Laakso-kenttä saadaan valmiiksi juhannukseen mennessä ja huomenna perjantaina siellä pelataan jo juhannuskisaa. Tämä tarkoittaa samalla töiden siirtymistä Master-kentälle, jossa työt aloitamme takaysiltä. Masteria pelataan siis juhannusperjantaista lähtien yhdeksän reikäisenä ja näin alussa ensin etuysiä.

Kastelujärjestelmän uusimisesta voit lukea lisää tästä linkistä. Kannattaa käydä kurkkaamassa. Sivulla on runsaasti tietoa mitä remontin aikana oikein tehdään ja miten hommat etenee. Sivu päivittyy säännöllisesti eli lisää materiaalia on myös tulossa tämän jälkeenkin.

Remontin vaikutukset pelaamiseen

Tehtävä remontti jättää jälkensä kenttään ja menee hetki ennen kuin ne korjaantuvat kokonaan. Kasteluputkien asennuksessa käytettävä aurausmenetelmä, nurmimattojen leikkaus ja takaisinasennus sekä tekijöiden ammattitaito ovat mahdollistaneet sen, että jäljet varsinaisille pelialueille ovat melko pienet. Runkoputkien asennus kaivurilla kaivamalla, jota tehdään pääasiassa varsinaisten pelialueiden ulkopuolelle, jättää suuremmat jäljet, jotka työn loppuvaiheessa siistitään ja kylvetään. Nämäkin kohdat sieltä pikkuhiljaa kesän edetessä korjaantuvat ja häviävät. Jotta pelisi olisi sujuvaa ja mukavaa, olemme päivittäneet paikallissääntöjämme remontin haittavaikutusten minimoimiseksi. Paikallissäänöt löydät tästä linkistä. Katso ainakin kohdat siirtosääntö ja kunnostettavat alueet, joiden avulla vapaudut ilman rangaistusta, mikäli pallosi joutuu remontin vuoksi epäedulliseen kohtaan.

Kentänhoitotöitä ja pieniä parannuksia

Remontin lisäksi kentällä on pitänyt meidän porukalla kiirusta muutenkin. Päivittäiset ja viikottaiset rutiinit pyörivät ja niiden lisäksi on tehty myös monia muita joka kesäisiä mutta harvemmin tehtäviä hoitotoimenpiteitä. Ensin Laaksolla ja nyt sitten Masterilla jatkossa, kun kasteluremontti sinne etenee. Näin hyödynnämme kasteluremontin vuoksi kiinni olevan ysin sulkuaikaa ja teemme myös muita hoitotöitä siellä samaan aikaan, kun NV:n porukka häärää kastelun kimpussa.

Samaan aikaan sulkuajan kanssa olemme oman henkilökunnan voimin päässeet korjaamaan viheriöiden ympäristöjen huonoksi päässeitä kohtia. Kastelun uusimien mahdollistaa näiden kyseisten kohtien korjaamisen, koska nyt meillä on mahdollisuus hoitaa niitä haluamallamme tavalla. Aikaisemmin kastelun peitto ei ole ylettänyt näihin kohtiin ollenkaan tai riittävällä tasolla, joten edellytykset halutulle hoidolle ei ole toteutunut. Korjaamisen yhteydessä olemme pyrkineet muuttamaan kulkureittejä viheriöiden välittömässä läheisyydessä. Golfautojen ajoa ohjataan aikaisempaa aiemmin pois viheriöiden edustalta, jotta kulutus pienenee ja autojen painon ja renkaiden aiheuttama ruohopinnan tiivistyminen vähenee. Kaiken työn tavoitteena on saada aikaan paremmat pelipinnat teille pelaajille ja sitä kautta mukavampi pelikokemus. Korjatut kohdat tullaan peittämään siirtonurmella, jotta ne saadaan mukaan peliin nopeammin, kuin että jos ne kylvettäisiin. Siirtonurmen asennus alkaa näillä näkymin tulevana maanantaina 24.6.

Laakso-kentällä on tehty mm. alla olevia toimenpiteitä pelipintojen parantamiseksi sekä nopeasti että myös pidemmällä tähtäimellä. Osa töistä on jokavuotisia harvemmin tehtäviä töitä ja osa kertaluonteisia huonojen kohtien korjaamisia. Osalla töistä on nopeampia vaikutuksia ja osassa näkökulma on pidemmäs eteen päin.

  • Viheriöiden rivikylvö sekä hajakylvö
  • Väylien rivikylvö
  • Lyöntipaikkojen hajakylvö
  • Kulkuteiden muutoksia/korjauksia (2,3,4,5,6,8,12,13)
  • Huonojen alueiden korjauksia ja kasvualustan vaihtoja (3,4,5,7,8,10,12,15)
  • 5 väylän vesiesteen/ojan putkitus ja tasaus
  • 1 viheriön ja 2 tiin välinen pensasistutus
  • Leikkuurajojen muutoksia viheriöillä ja semiraffien tuominen mukaan leikkuuohjelmaan
  • ykkösen bunkkerin viimeistely (dura-reunat, capillary concrete pohja, hiekka)
  • Viheriöiden 10-18 pystyleikkuu, holkitus, rivikylvö ja hiekkaus

Mikäli haluat palauttaa mieleen miksi ja miten holkitusta ja tapitusta tehdään tai niiden erot, tästä linkistä löytyy niihin liittyviä uutisia parin vuoden takaa.

Leikkuuohjelman muutoksia Laaksolla

Nyt kun kasteluremontti on valmistunut Laaksolla, raffit kasvavat melko hyvin ja uusi kastelu mahdollistaa pinta-alallisesti laajemmat ja paremmat hoito-olosuhteet, olemme ottaneet uudelleen leikkuuohjelmaan Laaksolle semiraffien leikkuun. Väyläkorkeus leikkuussa meillä on tällä hetkellä 10 millimetriä ja raffit leikataan korkeuteen 50 mm. Semiraffit leikataan tässä kohtaa näiden väliin 30 millimetriin, mutta tarkkailemme niiden toimivuutta ja tarvittaessa tiputamme hieman leikkuukorkeutta myöhemmin. Semiraffien leikkuu tuodaan myös Masterille sen jälkeen, kun siellä kasteluremontti valmistuu. Semiraffien tuomisella mukaan leikkuuohjelmaan kehitetään sekä kentän pelattavuutta että visuaalista ilmettä.

Samaan aikaan osaa viheriöistä hieman pienennetään leikkuuteknisesti pienentämällä viheriökorkeuteen leikattavaa aluetta ja kasvattamalla hieman foregreen- ja muita korkeamman leikkuukorkeuden osuuksia. Pienennys tehdään siis viheriön reunojen leikkuukorkeuden muuttamisella viheriökorkeudesta fore- tai pidempään korkeuteen. Pienennys parantaa viheriöiden pelattavuutta sekä kohentaa myös viheriöiden ympäristöjen ruohon kulutuksenkestävyyttä ja siten kentän kuntoa. Pidempi ruoho kestää kulutusta paremmin.

Tässä tärkeimmät tällä kertaa. Suuret kiitokset Sinulle jälleen että jaksoit lukea sekä oikein hyvää juhannusta ja mukavia golfkierroksia!

Ismo

Ismo Haaponiemi

toimitusjohtaja
Golf Talma Oy

toiminnanjohtaja
Golf Talma ry

Kuva Tomi Natri #XXIIgolfopen
Julkaistu tehnyt

Talman mäki blogisarja – osa 1

Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Kenttätoimikunnassa on meneillään sukupolvenvaihdos kun uusi Golf Talma Oy:n hallituksen jäsen, Jukka Happonen, otti vastaan kenttätoimikunnan puheenjohtajuuden ja ehdotti Rainer Hellingin valintaa toimikunnan jäseneksi. Rainerin historia kenttätoimikunnassa alkoi vuonna 1997, jolloin myös Jukka liittyi seuran jäseneksi ja myöhemmin työskenteli usean kesän yhtiön palveluksessa. Keskustelujen pohjana on toiminut molempien kattavat muistot Talman eri vaiheista.

Jo ensimmäisissä keskusteluissa käytiin läpi useita tärkeitä aiheita, joiden pohjalta Jukka pyysi minua kirjoittamaan julki niitä asioita, joiden tietoon saattaminen auttaa ymmärtämään entistä paremmin nykyhetkeä ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä blogisarja käsittelee ja dokumentoi seuraavat teemat:

Golf Talma Oy:n omistamat maat ja niiden erityispiirteet
Vesi, sen saatavuus, varastointi ja käyttö
Talman mäen mikroilmasto
Metsä, puusto ja puut

 

Golf Talma Oy:n omistamat maat

Talman omistama maa-alue on noin 160 hehtaari ja jakautuu useammalle kiinteistönumerolle, jotka kaikki rajoittuvat toisiinsa. Kaikki alueet sijaitsevat Sipoossa ja rajoittuvat Blekdalintiehen, Talmankaareen ja Nygårdintiehen. Par 3-kenttä rajoittuu Keravan kaupunkiin.

Tieyhteys alueellemme löytyy Blekdalintieltä (Laakso 3 greenin takaa) ja Nygårdintieltä (Sisääntulo pääklubille ja Par 3-kentälle), mutta Talmankaaresta ei tällä hetkellä ole tieyhteyttä alueellemme. Talmankaareen rajoittuva kohta on melko jyrkkä ja kapea, vanha hiekkakuoppa lähellä Nygårdin tien risteystä, johon ei ole rakennettu tietä.

Alue on laaja ja suurin piirtein kaikki rajapyykit ovat tiedossa. Tarkennettavia kohtia tulevaisuudessa ovat Laakso 13. viheriön takana oleva rajapyykki ja Nygårdintiellä tieliittymän kohdalla olevat pari pyykkiä eivät ole näkyvillä ja niiden sijainnit on syytä tarkentaa.

Sipoon kaavassa ja Uudenmaan maakuntakaavassa alueemme on golfkenttä. Tämä ohjaa, että ainakin vuoteen 2050 asti pysymme golfkenttänä ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin, koska maakuntakaava-muutokset ovat erittäin vaikeita ja aikaa vieviä prosesseja.

Jo tällä hetkellä alueellamme saattaa olla jokunen tonttipaikka, mutta mahdollisuuksia niiden käytölle ei ole tutkittu tarkemmin.

Verotuksen kannalta maksamme kiinteistöveroa golfkenttä-alueesta, jonka aiemmin tulkittiin koskevan koko aluetta. Valitusten jälkeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa päädyttiin Golf Talma Oy:n kannalta edullisempaan vaihtoehtoon, jossa metsäalueet vapautettiin veron piiristä.

Maa-alueet ja niiden erityispiirteet

Talman alueen maaperä ja mikroilmasto muodostui viimeisen jääkauden aikana, jolloin iso käsi muokkasi aluettamme ja jätti hiekat Talmankaaren ympärille ja Master 13. lyöntipaikan pohjoiselle puolelle.

Par 3-kentälle, Masterin etuysin peltoalueelle sekä Laakso 2. ja Laakso 3. alueille. Muodostuivat suuret jää- ja vesimassat, samalla muodostaen valtavat savialueet, jonne se jäi paikoilleen. Vuosien saatossa pinta on kuivunut niin, että saimme kentän rakennettua ja myöhemmin laajennettua nykyiseen muotoonsa. Kuiva kerros ei todellakaan ole mahdottoman paksu, koska Laakso kentän laajennusta rakennettaessa oli tapahtua onnettomuus, kun Laakso 2:n vesiestettä kaivettaessa kaivinkone raapaisi kuivan kerroksen puhki ja oli upota löysään saveen. Tällä hetkellä kyseisen vesiesteen keskellä on vettä vain noin 30 senttimetriä.

Alueelle muodostuneiden kallioiden huiput ovat edelleen näkyvissä ja niillä alueilla maapohja on kivikkoinen ja paikoitellen erittäin lähellä maanpintaa ja ruohon kasvualustaa.

Sipoon kunnan hallanarkoja paikkoja selvittävä karttapalvelu näyttää hyvin kenttämme hallanarat paikat ja niiden avulla on helppo nähdä, minne savialueet aikanaan muodostuivat. Tästä on helppo huomata, että maaperällä ja Talman mikroilmastolla on selvä yhteys.

Maanviljelykseen savimaa on kohtuullinen, ei missään nimessä paras, ja vaatii erityistä viljelytaitoa. Ikävä kyllä väylän ja viheriön alustaksi se ei kelpaa ollenkaan ja alustuksen jälkeen pääsen varsinaiseen asian ytimeen: Savimaalla viljeltyä ruohoa on mahdotonta pitää jatkuvasti pelattavana. Väylät ja viheriöt halutaan leikata lyhyeksi ja pelattaviksi saaden samalla juuret tarpeeksi pitkiksi (20-30 senttimetriä), jotta ne kestävät kulutusta pelaajiston iloksi. Tästä syystä viheriötä ja väyliä varten pitää rakentaa juuristolle paksu ja sopiva kasvualusta, joka säilöö ja päästää veden sopivasti rakenteisiin.

Aines, joka tämän mahdollistaa on hiekka, johon sekoitetaan n. 5 % turvetta. Mikäli hiekkaa laittaa saven päälle, ei kestä kauaakaan, niin se on sekoittunut saveen. Tällöin kasvualusta tiivistyy ja ruoho kärsii. Tästä syystä yksi golfkentän tärkeimmistä hoitotoimenpiteistä on tapitus, holkitus, ilmaus ja hiekan säännöllinen lisääminen.

Talman kentät rakennettiin 1990 molemmin puolin ja silloisen parhaan tietämyksen mukaisesti. Hiekkaa käytettiin omista hiekkakuopista ja olemme pärjänneet siltä osin varsin hyvin. Hiekkaa on lisätty koko ajan ja lisää tarvitaan, sillä ilman hiekkaa ruohoalueet eivät pysy hyvässä kasvussa, eikä ilman vettä kasva mitään.

Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelen vettä, joka on meitä vahvasti ohjaava ja rajoittava luonnonvara.

Rainer

Julkaistu tehnyt

Kenttätoimikunta – Kausi käynnissä loistavissa merkeissä

Golfkausi 2021 on alkanut Talmassa loistavissa merkeissä ja Kenttämestari Esa Laaksonen tiimeineen on ilmaston avustuksella loihtinut kenttämme upeaan kevätkuntoon. Oliko taustalla Talmalle suotuisa mikroilmasto ja/tai huolellisesti tehdyt hoito- ja suojatoimet, mutta olemme säästyneet monessa paikassa riesana olevalta lumihomeelta ja päässeet nauttimaan laadukkaista viheriöistä heti kauden alusta. Talman 45 reikää plus harjoitusalueet luovat kentänhoidollisesti mielenkiintoisen haasteen ja työmäärän. Perustuen sovittuun budjettiin, Esalla ja vakiotiimillä on seuranaan aikaisempiin vuosiin verrattuna korotettu määrä kausityöntekijöitä. Lisääntyneiden resurssien avulla kentänhoitotiimiin on muun muassa saatu allokoitu henkilö huolehtimaan leikkuukoneiden terien laadunvarmistuksesta ja rakennettu kentänhoitotiimejä vastuualueineen. Nämä lisäkädet tulevat tarpeeseen, jotta jo käynnistetyt projektit saadaan vietyä tavoitteen mukaisesti maaliin ja golfyhteisömme pääsee nauttimaan pelistä laadukkaalla ja viimeistellyllä kentällä läpi golfkauden 2021.

Kenttätoimikunta
Kenttätoimikunta toimii hallitukselle ja operatiiviselle johdolle suosittelevana, neuvoa-antavana ja avustavana elimenä. Arkielämässä tämä tarkoittaa sitä, että kenttämestari tiimeineen vastaa kentänhoidon ja investointien operatiivisesta johtamisesta ja kentänhoidosta yleisesti. Työ on aloitettu ja kenttätoimikunnan osalta fokus on ennen kaikkea tulevaisuudessa. Parhaaseen lopputulokseen päästään keräämällä, jäsentelemällä ja hyödyntämällä tietoa niin historiasta, asiantuntijoilta, kuin myös suoraan yhteisöltä. Eräs oleellinen elementti kenttätoimikunnan toiminnassa on dokumentaation nostaminen keskiöön. Tämä tulee näkymään osakeyhtiön strategisten tavoitteiden tueksi luotavien dokumenttien (mm. Kenttätoimikunnan työjärjestys, Kentänhoidon laatukriteerit, Kenttä ja väyläkohtaiset tavoitteet, vuosikello sekä PTS) kehittämisenä ja säilyttämisessä tulevaisuuden tueksi. Normaaleiden mitä ja miten lisäksi tulemme vastaamaan kysymykseen miksi? Kenttätoimikunnan kokoonpano ja rakenne ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Tavoitteena on luoda jatkumo, jossa kenttätoimikunta kykenee toimimaan pitkäjänteisesti ja parhaalla asiantuntemuksella. Tämän vuoksi kenttätoimikunta hyödyntää toiminnassaan asiantuntijoita (kenttäarkkitehti, maaperäasiantuntija, jne.) ja tarkkailee mahdollisuuksia potentiaalisten asiantuntijajäsenten pysyvälle mukaan tuomiselle.

Kenttätoimikunta 2021:
Esa Laaksonen, Kenttämestari
Rainer Helling
Ismo Haaponiemi
Jukka Happonen, Puheenjohtaja

Teemat 2021
Kentänhoito ja kehittäminen ovat pitkäjänteistä toimintaa ja teemat, jolla kenttää hoidetaan, luodaan pohjana yhtiön strategia ja Talman asema osana koko suomen golfyhteisöä. Kaksi täysimittaista golfkenttää ja 9-reikäinen Par 3 -kenttä luovat peruspohjan tavoitella pääkaupunkiseudun parhaita olosuhteita golfin harrastamiselle. Nostaaksemme Talman profiilia entisestään ja tuodaksemme yhteisömme jäsenille vielä paremman peli- ja vierailukokemuksen olemme luoneet seuraavat teemat ohjaamaan toimintaamme:

  • Visuaalinen ilme ja pelattavuus luo mielikuvan ja kokemuksen erinomaisesti käytetystä ajasta rakkaan harrastuksemme parissa. Se alkaa nähdessämme autosta Par-3 kentän viheriöt ja päättyy miellyttävän goflkierroksen jälkeen vallitsevaan euforiaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea fokusta (suunnittelu ja toteutus) perusasioihin, kuten viheriöt, leikkuut (foret, semiraffit, väylät) ja siisteys (bunkkerit, vesiesteet, reuna- ja metsäalueet, istutukset).
  • Pelinopeus on yksittäinen elementti, joka on nostettu tänä poikkeusaikana omaksi teemakseen ohjaamaan kentänhoitoa. Edellisenä vuonna pelattiin kentillämme noin 20 000 kierrosta enemmän kuin aikaisemmin ja tämä tendenssi jatkuu parhaillaan. Sen lisäksi, kiitos pelaajien, kauden alussa käyttöönotettu 9 minuutin lähtöväli on toiminut tähän mennessä hienosti, mutta on jatkuvan seurannan kohteena. Kentänhoidollisesti asian tärkeys on siirretty osaksi päivittäistä tekemistä ja helpoiten havaittavissa oleva toimenpide pelinopeuden tukemiseksi on karheikkojen leikkuukorkeuden pitäminen matalana ja pelattavana.
  • Kunnosta ja kehity kuvaa jo reilun 30 vuoden ikään päässeen golfkeskuksen elinkaarta. Kentän ikä itsessään luo jatkuvan vaateen kunnostustöille, josta parhaina esimerkkeinä toimivat käynnissä oleva tiipaikkaremontti, vesipumppujen uusiminen ja osana kentänhoidon vuosikelloa suoritettavat pelialueiden ilmaukset, holkitukset ja hiekoitukset. Tämän lisäksi modernia golfkeskusta tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan yhteisön erilaisiin tarpeisiin. Näitä kehityskohteita käydään parhaillaan läpi ja muodostetaan perusteltu suunnitelma ja työjärjestys. Esimerkkikohteita ovat mm. pääklubin range-alueen kehittäminen, puiden strategiset istutukset sekä pieninvestointeina tarpeen mukaan suoritettavat kentän muokkaukset kuten bunkkereiden sijoittelu ja uudet tiipaikat. Oman mausteensa tuo myös ikuisuuskysymys viheriöiden uusimistarpeesta, johon tulevaisuudessa eittämättä tulee ottaa kantaa. Kuten kaikella kulutukselle alttiilla, myös viheriöillä on oletettu käyttöikä.

Tiipaikkaremontti
Syksyllä 2020 aloitettu tiipaikkojen kunnostus- ja rakennusprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että Laakso kentän takaysin osalta uusittuja tiipaikkoja päästään nykyisen aikataulun mukaan avaamaan parin viikon sisällä par 4/5-väylien (10,16,17,18) osalta. Par 3 -väylien kanssa joudumme vielä hieman odottamaan, jotta varmistetaan kulutuksen kestävyys. Kylmän alkukevään johdosta siirtonurmen saamisessa on ollut viivettä mutta 26.5. saamme vihdoin tuoreet siirtonurmet 1500m2, jotka levitetään välittömästi tiipaikoille (10,11,12,13,16 ja 2). Näiden siirtonurmien osalta juurtumisaika on arviolta 4–5 viikkoa, joten parhaassa tapauksessa uudet alueet ovat käytettävissä juhannuksena.

Viikoilla 22 ja 23 viimeistellään Laakson etuysin kunnostettavia tiipaikkoja (1, 5 ja 8). Kun Laakso on viimeistelty siirtyvät työt Masterin puolelle, jonka osalta tarkkaa suunnitelmaa viimeistellään parhaillaan. Suunnitelman osalta tärkeimpinä asioina ovat aikataulutus ja työjärjestys erityisesti huomioiden kentän pelattavuuden remontin eri vaiheissa. Kokonaisuudessaan tiipaikkaremontti on kauden top 1 -projekti ja vaatii aikaa sekä resursseja. Lopputulos tulee eittämättä viemään Talmaa eteenpäin golfkeskuksena (tiipaikkojen kunto, kentänhoito, visuaalinen ilme) ja mahdollistamaan tiipaikkojen monipuolisen hyödyntämisen koko pelaajakunnalle.

Muuta huomioitavaa
Viikolle 24 on suunniteltu suoritettavaksi molemmilla pääklubin kentillä ilmastusprojekti. Tämä tarkoittaa väylien holkitusta, sekä viheriöiden ja tiipaikkojen tapitusta. Tarkka ajankohta ja vaikutukset pelaamiseen informoidaan erillisissä julkaisuissa.

Hyvää kesää ja loistavaa alkanutta golfkautta toivottaa kenttätoimikunta!

Jukka Happonen
kenttätoimikunnan puheenjohtaja