Väylien remontinaikaiset mitat ilmoitetaan sähköisessä tuloskortissa (lyhennetyt/pidennetyt väylät korostettuina) ja tilapäisten mittojen mukaiset slopetaulut on käytössä 10.10.2021 asti, jonka jälkeen kenttä ei ole enää tasoituskelpoinen.

Lyöntipaikkaremontin jatkumisesta ja suunnitelmasta löytyy tietoa tässä alla olevassa tekstissä ja tekstin lopussa olevassa suunnitelmadokumentissa.

Master-kentän varsinainen lyöntipaikkaremontti alkaa syyskuun alussa. Olosuhteiden salliessa tätä ennen uusitaan vanhojen tiipaikkojen kastelujärjestelmiä ja rakennetaan uusia tiipaikkoja. Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan niin, että pelaaminen ei häiriinny tai väylien pelattavuus ja mitat muutu.

Yksi tärkeimmistä lähtökohdista lyöntipaikkaremontille on ollut lyöntipaikkojen laadun parantaminen. Pelaajilta saadun ja kerätyn palautteen perusteella tärkein kehittämiskohde Golf Talmassa on ollut Master- ja Laakso-kenttien lyöntipaikat, joiden kuntoon ei ole oltu tyytyväisiä. Lyöntipaikkojen laatua parannetaan tiipaikkakohtaiseen arviointiin perustuvilla toimenpiteillä, joita ovat mm. kasvukerroksen vaihtaminen, pinnan tasaaminen, koon kasvattaminen kestämään paremmin lisääntynyttä kulutusta, nurmipinnan vaihtaminen uuteen, kylvöt ja erilaiset lannoitus ja muut hoitoainetoimenpiteet. Molempien kenttien jokaiselle tiipaikalle uusitaan kastelu siten, että sadettimien lyöntipaikkakohtaista määrää lisätään ja ne sijoitetaan lyöntipaikkojen reunoille, kun niitä aikaisemmin on ollut yksi per lyöntipaikka ja se on sijainnut keskellä tiipaikkaa.

Monipuolisilla ja laadukkailla lyöntipaikoilla on merkittävä vaikutus myös kentän ilmeeseen. Hyvässä kunnossa olevilla monipuolisilla lyöntipaikoilla kentän taso nousee ja sitä kautta myös osakkaille ja osakkeelle luodaan lisäarvoa.

Master-kentälle on jo merkitty puukepein uusien rakennettavien lyöntipaikkojen sijainteja, jotta niiden tarkat kohdat on voitu kartalla suunnittelun lisäksi tarkastaa ja käydä maastossa läpi yhdessä kenttäarkkitehti Lassi-Pekka Tilanderin kanssa. Merkkien avulla on voitu myös väylien mitat tarkastaa kenttäolosuhteissa.

Uudistuksen ohella Master-kenttä päivitetään vastaamaan nykyajan tarpeita ja tulevaisuuden vaatimuksia. Remontin myötä Master-kentälle tehdään viisi eripituista slopattua pelimahdollisuutta, joilla mahdollistetaan kentän monipuolinen peluutus ja laajasti erilaisia pelaajaryhmiä palvelevat kentän pituudet. Mitat tulevat päivityksen valmistuttua olemaan 4800, 5200, 5600, 6000 ja 6400 metriä. Kaikki pyöristettyinä lähimpään sataan metriin. Tällä päivityksellä jokainen pelaaja löytää omalle pelilleen miellyttävän mitan ja tiipaikan.

Jatkossa tulemme luopumaan tiipaikkojen värikoodeista ja siirrymme kentän pituutta ilmaiseviin numeroihin tiipaikkojen merkitsemisessä. Viiden tiipaikan järjestelmän ja numeromerkintöjen toivomme kannustavan sekä naisia että miehiä pelaamaan kenttää eri pituisina. Konkreettisesti sanottuna, punainen tiipaikka ei ole enää vaan naisten tiipaikka, eikä keltainen tiipaikka ole ainoastaan niin sanottu miespuolisten klubipelaajien tiipaikka. Kukin voi pelata kentän haluamastaan ja itselleen sopivasta mitasta, vaikkapa eri päivinä eri mittaisena ja näin monipuolistaa pelaamisen mahdollisuuksia Talmassa. Myös Laakso-kentällä tullaan siirtymään väreistä numeroihin tiipaikkojen merkitsemisessä.

Viisi eri tiipaikkaa mahdollistaa myös kenttien helpomman ja monipuolisemman vaihtelemisen eri mittoihin mm. kilpailuissa tai esimerkiksi sääolosuhteiden tai muiden olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi kilpailussa tai muuten olosuhteiden ollessa suotuisat, voidaan mm. etummaista tiipaikkaa tuoda taaemmaksi ja näin peluuttaa kentän lyhintä versiota tietyiltä väyliltä normaalia pidempänä.

Klikkaa alla olevan esitysikkunan alaosassa olevia nuolia liikkuaksesi eteen päin esityksessä.

Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Ennen vuosituhannen vaihdetta kenttätoimikunta kiinnitti huomiota huonosti voivaan puustoon Golf Talman alueilla. Metsäalueet sinänsä olivat kohtalaisessa kunnossa, mutta erityisesti pelialueilla oleva puusto osoitti merkkejä huonosta tilasta. Eteläinen Metsäreviiri ry suosituksesta ryhdyttiin metsäaluita hoitamaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella, jolloin hakataan pienehköjä määriä vuosittain ja annetaan puuston uusiutua luontaisilla metodeilla.

Heinäkuussa 2000 kutsuimme puuasiatuntijoita Talmaan keskustelemaan puustosta ja sen ongelmista. Kokoukseen osallistui edustajia Metlasta, Metsätähti Oy:sta ja Överbyn puutarhakoulusta ja kaikille osallistujille annettiin mahdollisuus tutkia tilannetta ennen kokousta. Kokouksen lopputulemana oli asiantuntijalausunto, jonka mukaan tilanne alueellamme oli vakava. Mänty oli kestänyt rakennustyöt ja myllerryksen selkeästi parhaiten ja ainostaan yhdessä männyssä todettiin olevan tarttuvaa tautia latvassa ja täten tuli kaataa ja hävittää pikimmiten. Muiden puulajikkeiden tulokset olivat lohduttomia. Koivut olivat kärsineet eniten, kuuset olivat hävinneet miltei kaikki ja terveitä haapoja ei ollut nimeksikään. Vaikeuksien syyt ovat moninaiset stressitekijät kuten: valo-olosuhteiden muutokset, maantäytöt, ravinnetasapainon muuttuminen, pohja- ja pintavesimuutokset sekä mekaaniset vauriot. Toimenpiteinä päätettiin, että vaurioituneet puut pitää poistaa mahdollisuuksien mukaan ja puuston uudistamistoimet on aloitettava välittömästi. Käytännössä se tarkoitti, että mänty on ensisijainen laji, koska se on pärjännyt parhaiten ja kestää mm. pallon osumia kohtalaisesti. Koivu ja haapa olivat riskialttiita. Jalopuulajit olivat harkittavissa.

Ja niin ryhdyttiin suureen kolme vuotta kestäneeseen puiden istutusohjelmaan, jolloin metsäreviiri istutti ohjeittemme mukaisesti useita tuhansia puuntaimia. Kaikki istutetut taimet olivat lajikkeita, joiden tiedettiin menestyvän Suomessa. Pystyimme istuttaa näin suuria määriä koska taimet olivat vaaksan pituisia. Taimet istutettiin tiheään, koska oli odotettavissa luontaista harventumista, johtuen golfkentän normaalista käytöstä sekä mahdollisuus metsänhoidolliseen harvennustyöhön puiden kasvaessa liian tiheästi.

Puulajikkeita alueellamme on tänä päivänä useita, joita on istutettu sinne alueina, seka-alueina ja strategisina yksilöinä. Yksi tärkeimmistä kantavista ajatuksista on ollut saavuttaa ikäodotteen mukaisesti 50-vuotiaiksi kasvavia puita yhdessä useiden satojen vuosien ikäisiksi kasvavien puiden kanssa. Tämä takaa Golf Talman puuston vaikuttavan peliin halutulla tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Muun muassa tammesta sanotaan, että se kasvaa 300 vuotta, elää 300 vuotta ja tekee kuolemaa 300 vuotta. Meillä on tällä hetkellä paljon tammia istutettuna strategisiin paikkoihin ja näistä parhaiten ovat kasvaneet Laakso 1:n sisämutkassa kasvavat puut. Ne on sinne kylvetty erään jäsenemme toimesta pieninä tammenterhoina ja tällä hetkellä ne ovat jo usean metrin korkuisia ja tulevat korvaamaan alueen haavat tulevaisuudessa.

Taulukko puubongareille:

Puuston osalta työ ei lopu. Jo nyt tiedämme, että useat raffeissa kasvavat puut, joiden ympärillä leikkuukoneet häärivät, ovat tyvestä vaurioituneet ja niitä korvaavia puita tulee istuttaa tai siirtää harvennusta kaipaavilta alueilta, niin kentällä kuin myös klubin läheisyydessä.

Parhaimmillaan puu on täydellinen elementti vaikuttamaan kentän ja yksittäisen väylän palattavuuteen ja niiden hyödyntäminen on erittäin pitkäjänteistä puuhaa. On helppo kaataa 100-vuotias puu, mutta kestää 100 vuotta kasvattaa tilalle toinen.

Aikanaan tehtiin suunnitelma peliin vaikuttavista puista, jota nyt kenttätoimikunnan toimesta ollaan päivittämässä. Tämä tarkoittaa sekä nykyisten puiden arvioimista, että uusien puiden istuttamista.

Talman mäki blogisarja päättyy tällä erää tähän. Toivottavasti tarinani tarjosivat lukijoille miellyttävän sukelluksen Golf Talman alueiden detaljeihin ja toimivat dokumentaationa matkalla kohti menestyksekästä tulevaisuutta.

Kiittäen,

Rainer Helling
Jäsen 347

Laakso-kenttä pelataan käännetyssä järjestyksessä ke-pe 28.-30.7. , jolloin lähdöt ovat 10-tiiltä.

Kesän aikana Laakso-kentän bunkkereissa on havaittu maan syvyyksistä nousevaa savea ja liejua (mustat hiekkakakut). Aiemmin tänä kesänä vastaava ongelma on korjattu Laakso 8 väylän viheriöbunkkerissa ja tällä viikolla korjaustyö tehdään Laakso 3. osalta.

Samassa yhteydessä toteutetaan pienmuutoksena greenin edessä olevan bunkkerin etukummun madaltaminen. Muutoksen jälkeen este on selkeästi näkyvissä pelaajille ja näin ollen väylän pelattavuus paranee entiseen verrattuna. Syntyvä maa-aines hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan osana työsuunnitelmaa.

Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Kahdessa ensimmäisessä kirjoituksessa olen käsitellyt Talman fyysistä materiaa: maata ja vettä. Edellä mainitut aiheet on ollut helpompi konkretisoida, kuin Talmassa vallitseva mikroilmasto. Tämän johdosta seuraava osio on erityisesti henkilökohtaisia huomioita, sekä vanhan kansan kertomaa perimätietoa.

Maailmanlaajuisesti katsoen golfvirta on antanut Suomelle mikroilmaston, joka mahdollistaa maanviljelyn Suomen lisäksi muualla skandinaviassa. Maailmalla, kuten myös Suomessa on kehitetty ja tunnistettu erilaisia kasvi-, kasvu- tai menestymisvyöhykkeitä, joita Suomesta löytyy kahdeksan kappaletta (1 vyöhyke on jaettu kahteen osaan 1a ja 1b). Vyöhyke määräytyy yleisesti lämpösumman, kasvukauden pituuden ja talviolosuhteiden perusteella. Dokumentaatiosta (Ilmatieteenlaitos – kasvuvyöhykkeet) näkee, että Golf Talma (Sipoo ja Kerava) kuulu 2 vyöhykkeelle. Vyöhykkeiden sisällä on tämän lisäksi paikkakohtaisia mikroilmastoja, kuten Golf Talmankin osalta on havaittu.

Yleinen tieto ja fakta on, että auton startatessa Helsingistä tai Keravalta on auton lämpömittarissa 2 – 3 astetta enemmän, kuin auton kaartaessa Golf Talman parkkipaikalle. Sotavuosina (talvisota) mitattiin Nikkilässä Sipoon joen laaksossa ennätykselliset n. -53 astetta. Tänä päivänäkin jokilaaksossa on edelleen kylmempää, kuin viereisillä ylemmillä alueilla. Vaikuttaa siltä, että viime jääkauden muokkatessa maan tasaiseksi valtavilla savimassoilla muodostui muunmuassa Talmaan maanpinnan säteilyjäähtymisen jäähdyttämän ilman keräilyalue, josta kylmä ilma lopulta valuu laskuojia pitkin Martinkylän puron kautta aina Sipoon jokeen asti.

Ilmiönä maanpinnan säteilyjäähtyminen tapahtuu öisin, kun taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Se että Golf Talmassa on kylmempää kuin naapurissa, vaikuttaa alentavasti meidän lämpösummaan, jolloin alueellamme ruohon kasvu hidastuu verrattuna naapuriin. Käytännössä kasvukausi lyhenee hiukan sekä keväästä että syksystä ja näkyy pelaajille usein niin, että kenttä voidaan avata vasta pari tuntia sen jälkeen, kun kaupungissa maa on jo sula. Onneksi asia ei ole niin dramaattinen, kuin miltä saattaa kuulostaa ja kaikki kentällämme käytetyt ruoholajikkeet kestävät kylmää ja vähän pakkastakin. Lisäksi järkevillä kentänhoidollisilla ja kulutusta ehkäisevillä toimenpiteillä saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi.

Kunkin kasvuvyöhykkeen sisällä on suojaisia paikkoja, jotka ovat ruohon kasvun kannalta suotuisampia. Golf Talmassa on 233 lyöntipaikkaa ja viheriötä, joten on selvää, etteivät ne kaikki voi sijaita suotuisissa paikoissa. Varjostavat metsät ja kalliot tai rinteiden suunta kohti luodetta tai koillista Toisilla on varjostavaa metsää, varjostavaa kalliota tai rinteiden suuntaus kohti luodetta tai koillista vaikuttavat kielteisesti kasvuun. Nämä seikat osataan onneksi huomioida kentänhoidollisesti ja reititystä miettiessä, mutta aina välillä joudutaan kompromisseihin rakentaessa parasta mahdollista kokonaisuutta. Esimerkiksi molempien kenttien päätösviheriöt ovat suunnattuja kohti pohjoista luoden ei-optimaalisen kasvupohjan, mutta siitä huolimatta olemme saaneet pidettyä ne kohtalaisen tai jopa hyvän ruohopeitteen alaisina.

Mikroilmaston tunteminen ja huomioon ottaminen on jokaiselle golfkentälle erittäin tärkeää.

Rainer

Talma kenttätoimikunnan nestori jäsenen Rainer Hellingin näkökulmasta

Blogisarjan edellinen osa päättyi siihen, että ilman vettä ei kasva mikään, ja liikaakin on pahasta.

Meillä on Talmassa noin 5,8 hehtaaria vesialueiksi luokiteltavia alueita. Taannoin kysyin Säätieteenlaitokselta paljonko vettä meillä olisi syksyllä, jos emme käyttäisi siitä lainkaan kesän aikana. Vastaus oli selkeä, “tuskin yhtään”. Kesän mittaa haihtuminen ja imeytyminen kuivattaisivat alueet kokonaan. Onneksi sade kastelee aluettamme, mutta satava vesit pystytään hyödyntämään vain kunnes se haihtuu.

Vesialueista noin 3,5 hehtaaria on kytketty vesialtaisiin ja hyödynnettävissä oleva vesipilari on noin 0,5 m. Käytännössä käytettävissä oleva vesimäärä on 17 500 m3, joka Talmassa vastaa noin 10 päivän kasteluun vaadittua määrää. Normaalitilanteessa altaisiin pumpataan jatkuvasti uutta vettä ja varastoitu vesi toimii turvavarastona, joka otetaan käyttöön mikäli veden saannissa tulee hankaluuksia.

Tähänkin asti Talmassa on koettu satunnaisia pitkähköjä kuivia jaksoja. Mutta tämä kesä on toden teolla osoittanut, että sääolojen ääri-ilmiöitä esiintyy ja päällämme oleva yli 30 päivän kuiva jakso on jotain, mitä Talman mäellä ei ole ennen kohdattu. Aikanaan CT kisan edeltävänä viikkoina kohtasimme 14 vrk kuivuuden ja jouduimme turvautumaan Dammenista ostettuun veteen naapuriltamme Blekdalin tilalta. Heillä on 1930 luvulla mailleen rakennettu patoama. Pienehkö lampi, josta vesi johdettiin omalla paineella alumiiniputkistossa Laakso 2:n pääaltaaseen. Kilpailun aikana kenttä pelasi nopeana ja kuivana ja mm. Master 9. väylällä pisimmät lyöjät löivät pallonsa poikittaiseen ojaan mailanaan rauta 3!

Mistä vesi saadaan?

Pääasiallisesti vetemme tulee Keravanjoesta, josta meillä on viranomaisten lupa ottaa 1800 m3 vettä vuorokaudessa, kunhan joen virtaama ylittää määrätyn raja-arvon. Luonnostaan virtaama on raja-arvon alapuolella, mutta sitä lisätään Päijänne tunnelista saadulla vedellä. Olemme vuosikausia saaneet pumpata luvan määrittämän määrän, eikä pulmia sen suhteen ole ollut.

Keravanjoella on kaksi pumppua, jotka nostavat veden kahden kilometrin matkan kahta 100 mm putkea pitkin Master 14. lyöntipaikan edessä olevaan altaaseen. Siitä vesi valuu altaasta toiseen, putkitettuna Master 15. ja Master 16. alla ja rangen lyöntipaikan takaosan alitse, sekä Laaskso 10. huoltotien alitse Laakso 1. altaisiin, josta putkitusten avulla päästään Laakso 2:n ja 3:n altaisiin.

Meillä on myös toinen piilossa oleva veden lähde. Par 3-kentän alla hyvin syvällä savipatjan alapuolella on kalliorouhetta, joka sisältää huomattavan määrän vettä. Sitä saamme ottaa säännösten mukaisesti 250 m3 vuorokaudessa. Tämä vesi johdetaan Master 9. altaaseen, josta se jatkaa matkaansa putkea pitkin tutuksi tulleeseen Laakso 1:n altaaseen.

Muiden vesialtaiden vesi täytetään pumppaamalla ja nykyisellään vain Laakso 7:n ja Laakso 5:n altaiden vesi voidaan laskea takaisin kasteluun. Laakso 16. ja Laakso 15. tyhjennetään Master 12. altaaseen, josta vesi menee Laakso 13. altaiden kautta rajojemme ulkopuolelle. Ulkopuolelle menee myös Par 3-kentän puron kuljettama vesi, Master-kentän etuysin kautta Master 3. viheriön kohdalta. Viimeisenä Laakso 2:lla on asennettu ylivuotoputket, josta vesi tarvittaessa johdetaan laskuojaan.

Siinä “yksinkertaistettuna” käytettävissä olevan veden reitti.

Vesi ja kastelu Talmassa

Minulla on pyörinyt päässä vesianalyysin ottaminen tulopuolella ja menopuolella. On mahdollista, että menopuoli olisi puhtaampi, koska kaikki altaamme toimivat sedimenttien keruualtaina.

Kesäisin vesialtaissa on välillä varsin ikävän näköistä, jota asennetut hapetuslaitteet eivät ole kokonaisuudessaan korjaamaan. Tällä hetkellä emme faktisesti tiedä mitä tämä mönjä on, eikä näin ollen ole selvää ymmärrystä kuinka sitä voi torjua. Tästä syystä vesianalyysin tekeminen saattaisi tuoda valoa asiaan.

Pumppuasemia Talmassa on kaksi Master 17. ja Laakso 2. altaissa. Niissä on yhteensä 7 pumppua, joita huolletaan säännöllisesti ja uusitaan tarvittaessa. Näiden lisäksi aikanaan rakennettiin pumppu Master 4. vesialtaaseen, jotta paine riittäisi Master-kentän peltoalueille, joka kuitenkin purettiin Laakso-kentän etuysin rakentamisen yhteydessä. Sähkövedot ja pumppupeti ovat kuitenkin edelleen paikoillaan. Keravanjoen päässä pumppuasemaa koskevia hätätilanteita varten on varastossa varapumppu.

Maahan kaivettua kasteluputkea on Talmassa 20 – 30 kilometrin verran, sprinklereitä alueellamme on noin 800 – 1200 kpl, ohjauskaapeleita on kaivettu maahan kymmeniä kilometriä ja erityisesti ukkoselle herkkiä koodereita on 200 – 300 kpl. Nykypäivänä kaikki sprinklerit ja kasteluohjelmat (käynnissäoloaajat, järjestys, jne.) ajetaan tietokoneella ja järjestelmät ovat käytettävissä myös etänä.

Kun Talman kenttiä rakennettiin oli yleinen tapa rakentaa yksilinja kastelu. Tämä tarkoittaa että keskellä suunniteltua väylää kulkee putki, jonne sprinklerit on asennettu. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna, että Talmassa raffit jäävät kokonaan ilman kastelua ja ovat näin ollen täysin säiden armoilla. Nyky päivänä rakennetaan normaalisti kaksi linjaa, jotka kulkevat väylän molemmin puolin ja joissain tapauksissa (esim. Kytäjä) 3-5 linjaa, jolloin yhdistettynä moderniin putkistoon ja ohjausjärjestelmiin pystytään tavoittelemaan koko kentän vehreyttä.

Käytännössä kastelussa rajoittavaksi tekijäksi tulee käytettävissä oleva vuorokautinen kasteluaika. Ohjelma käynnistyy illalla, kun kenttä on tyhjentynyt pelaajista ja sammuu aamulla kun ensimmäisiä pelaajia ilmestyy kentälle. Erityisen kuivilla keleillä tulisi päästä 30 minuutin kasteluaikoihin per sadettaja ja ikävä kyllä mitä kauemmas pumppuasemasta mennään, sitä vähemmän samanaikaisia sprinklereitä kyetään pitämään päällä. Päällämme parhaillaan olevilla kuivilla ja kuumilla (30°C) keleillä sadettaminen tulee suorittaa öisin, sillä päiväsaikaan sadetettu vesi haihtuu ja pahimmillaan toimii suurennuslasin lailla ruohon pinnassa.

Kentän kastelua koskevat tunnistetut riskit liittyvät mahdollisiin häiriöihin veden saannissa, järjestelmän kapasiteettiin sekä kasteluinfran toimivuuteen. Kuten muutakin infraa Talmassa, myös kastelujärjestelmää on kunnostettu ja parannettu aika ajoin, viimeisimpänä sijoittamalla kooderit ohjauskaappeihin ja uusimalla kaapelit. Kenttämme ikä huomioiden uudistus- ja kunnostustyöt ovatkin erittäin tarpeellisia sillä, kuten tänäkin vuonna on huomattu, esimerkiksi ukkosen aiheuttamiin sähköpiikkeihin tai sääolojen ääri-ilmiöihin ei ole nykyisellään saavutettu täyttä suojaa.

Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelen Talman mäen mikroilmastoa.

Rainer

Päivitetty 15.7.2021 klo 16:00

Remontin ajankohtainen tilanne

Laaksolla otettiin kaikki uudet tiipaikat käyttöön torstaina 15.7.2021. Muutamalla tiipaikalla tullaan uusimaan vielä kastelujärjestelmä loppukesän aikana, mutta tällä ei ole vaikutusta väylien mittoihin tai pelaamiseen.

Masterin puolella varsinainen remontti alkaa syyskuun alussa. Tätä ennen tehdään kastelujärjestelmän uusimista vanhoilla tiipaikoilla ja mahdollisesti uusia tiipaikkoja sillä tavoin, ettei pelaaminen häiriinny eikä väylien mitat muutu.

Väylien remontinaikaiset mitat ilmoitetaan sähköisestä tuloskortissa ja tilapäisten mittojen mukaiset slopetaulut on aina käytössä, joten kentät pysyvät koko remontin ajan tasoituskelpoisina.
Tuloskortit ja slopet kenttäesittelysivuilta: Master ja Laakso

Kuluvalla viikolla tehdään kentillämme tärkeitä kentänhoitotöitä. Master- ja Laakso-kentillä suoritetaan lyöntipaikkojen ja viheriöiden tapitus sekä väylien holkitus. Työt tehdään seuraavasti:

Laakso / ma 14.6. klo 18.00 – ke 16.6. klo 8.00
Master / ke 16.6. klo 8.00 – pe 18.6. klo 8.00

Kentät suljetaan toimenpiteiden ajaksi.

Holkituksessa väylälle painetaan ontto holkki, joka poistaa väylältä maa-ainesta eli siitä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy väylillä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä väylältä poistetaan ns. kuitua, jotta väylän koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa väylän pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää väylän ruohon kasvua ja heikentää ravinteiden imeytymistä pinnan alle ollen näin epäedullista väylän kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä väylälle levitetään hiekkaa ja se levitetään.

Lue tästä linkistä holkituksen ja tapituksen eroista.

Alla olevissa kuvissa näkyvissä holkituksessa väyliltä irrotettua maa-ainesta eli ns. papanoita.

Alla olevilla videolla nähdään holkitusta Laakso-kentällä maanantaina 14.6.2021

Holkituksen jälkeen syntyneet ”papanat” kerätään niiden keräämiseen erityisesti kehitetyllä työkoneella. Alla olevassa kuvassa ja videolla nähdään kerääjän toimintaa.

Master- ja Laakso-kentillä suoritetaan kesäkuun puolivälissä lyöntipaikkojen ja viheriöiden tapitus sekä väylien holkitus. Työt tehdään seuraavasti:

Laakso / ma 14.6. klo 18.00 – ke 16.6. klo 8.00
Master / ke 16.6. klo 8.00 – pe 18.6. klo 8.00

Kentät suljetaan toimenpiteiden ajaksi.

Tästä linkistä selviää mitä eroa holkituksella ja tapituksella on.

Golfkausi 2021 on alkanut Talmassa loistavissa merkeissä ja Kenttämestari Esa Laaksonen tiimeineen on ilmaston avustuksella loihtinut kenttämme upeaan kevätkuntoon. Oliko taustalla Talmalle suotuisa mikroilmasto ja/tai huolellisesti tehdyt hoito- ja suojatoimet, mutta olemme säästyneet monessa paikassa riesana olevalta lumihomeelta ja päässeet nauttimaan laadukkaista viheriöistä heti kauden alusta. Talman 45 reikää plus harjoitusalueet luovat kentänhoidollisesti mielenkiintoisen haasteen ja työmäärän. Perustuen sovittuun budjettiin, Esalla ja vakiotiimillä on seuranaan aikaisempiin vuosiin verrattuna korotettu määrä kausityöntekijöitä. Lisääntyneiden resurssien avulla kentänhoitotiimiin on muun muassa saatu allokoitu henkilö huolehtimaan leikkuukoneiden terien laadunvarmistuksesta ja rakennettu kentänhoitotiimejä vastuualueineen. Nämä lisäkädet tulevat tarpeeseen, jotta jo käynnistetyt projektit saadaan vietyä tavoitteen mukaisesti maaliin ja golfyhteisömme pääsee nauttimaan pelistä laadukkaalla ja viimeistellyllä kentällä läpi golfkauden 2021.

Kenttätoimikunta
Kenttätoimikunta toimii hallitukselle ja operatiiviselle johdolle suosittelevana, neuvoa-antavana ja avustavana elimenä. Arkielämässä tämä tarkoittaa sitä, että kenttämestari tiimeineen vastaa kentänhoidon ja investointien operatiivisesta johtamisesta ja kentänhoidosta yleisesti. Työ on aloitettu ja kenttätoimikunnan osalta fokus on ennen kaikkea tulevaisuudessa. Parhaaseen lopputulokseen päästään keräämällä, jäsentelemällä ja hyödyntämällä tietoa niin historiasta, asiantuntijoilta, kuin myös suoraan yhteisöltä. Eräs oleellinen elementti kenttätoimikunnan toiminnassa on dokumentaation nostaminen keskiöön. Tämä tulee näkymään osakeyhtiön strategisten tavoitteiden tueksi luotavien dokumenttien (mm. Kenttätoimikunnan työjärjestys, Kentänhoidon laatukriteerit, Kenttä ja väyläkohtaiset tavoitteet, vuosikello sekä PTS) kehittämisenä ja säilyttämisessä tulevaisuuden tueksi. Normaaleiden mitä ja miten lisäksi tulemme vastaamaan kysymykseen miksi? Kenttätoimikunnan kokoonpano ja rakenne ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Tavoitteena on luoda jatkumo, jossa kenttätoimikunta kykenee toimimaan pitkäjänteisesti ja parhaalla asiantuntemuksella. Tämän vuoksi kenttätoimikunta hyödyntää toiminnassaan asiantuntijoita (kenttäarkkitehti, maaperäasiantuntija, jne.) ja tarkkailee mahdollisuuksia potentiaalisten asiantuntijajäsenten pysyvälle mukaan tuomiselle.

Kenttätoimikunta 2021:
Esa Laaksonen, Kenttämestari
Rainer Helling
Ismo Haaponiemi
Jukka Happonen, Puheenjohtaja

Teemat 2021
Kentänhoito ja kehittäminen ovat pitkäjänteistä toimintaa ja teemat, jolla kenttää hoidetaan, luodaan pohjana yhtiön strategia ja Talman asema osana koko suomen golfyhteisöä. Kaksi täysimittaista golfkenttää ja 9-reikäinen Par 3 -kenttä luovat peruspohjan tavoitella pääkaupunkiseudun parhaita olosuhteita golfin harrastamiselle. Nostaaksemme Talman profiilia entisestään ja tuodaksemme yhteisömme jäsenille vielä paremman peli- ja vierailukokemuksen olemme luoneet seuraavat teemat ohjaamaan toimintaamme:

• Visuaalinen ilme ja pelattavuus luo mielikuvan ja kokemuksen erinomaisesti käytetystä ajasta rakkaan harrastuksemme parissa. Se alkaa nähdessämme autosta Par-3 kentän viheriöt ja päättyy miellyttävän goflkierroksen jälkeen vallitsevaan euforiaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea fokusta (suunnittelu ja toteutus) perusasioihin, kuten viheriöt, leikkuut (foret, semiraffit, väylät) ja siisteys (bunkkerit, vesiesteet, reuna- ja metsäalueet, istutukset).
• Pelinopeus on yksittäinen elementti, joka on nostettu tänä poikkeusaikana omaksi teemakseen ohjaamaan kentänhoitoa. Edellisenä vuonna pelattiin kentillämme noin 20 000 kierrosta enemmän kuin aikaisemmin ja tämä tendenssi jatkuu parhaillaan. Sen lisäksi, kiitos pelaajien, kauden alussa käyttöönotettu 9 minuutin lähtöväli on toiminut tähän mennessä hienosti, mutta on jatkuvan seurannan kohteena. Kentänhoidollisesti asian tärkeys on siirretty osaksi päivittäistä tekemistä ja helpoiten havaittavissa oleva toimenpide pelinopeuden tukemiseksi on karheikkojen leikkuukorkeuden pitäminen matalana ja pelattavana.
• Kunnosta ja kehity kuvaa jo reilun 30 vuoden ikään päässeen golfkeskuksen elinkaarta. Kentän ikä itsessään luo jatkuvan vaateen kunnostustöille, josta parhaina esimerkkeinä toimivat käynnissä oleva tiipaikkaremontti, vesipumppujen uusiminen ja osana kentänhoidon vuosikelloa suoritettavat pelialueiden ilmaukset, holkitukset ja hiekoitukset. Tämän lisäksi modernia golfkeskusta tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan yhteisön erilaisiin tarpeisiin. Näitä kehityskohteita käydään parhaillaan läpi ja muodostetaan perusteltu suunnitelma ja työjärjestys. Esimerkkikohteita ovat mm. pääklubin range-alueen kehittäminen, puiden strategiset istutukset sekä pieninvestointeina tarpeen mukaan suoritettavat kentän muokkaukset kuten bunkkereiden sijoittelu ja uudet tiipaikat. Oman mausteensa tuo myös ikuisuuskysymys viheriöiden uusimistarpeesta, johon tulevaisuudessa eittämättä tulee ottaa kantaa. Kuten kaikella kulutukselle alttiilla, myös viheriöillä on oletettu käyttöikä.

Tiipaikkaremontti
Syksyllä 2020 aloitettu tiipaikkojen kunnostus- ja rakennusprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että Laakso kentän takaysin osalta uusittuja tiipaikkoja päästään nykyisen aikataulun mukaan avaamaan parin viikon sisällä par 4/5-väylien (10,16,17,18) osalta. Par 3 -väylien kanssa joudumme vielä hieman odottamaan, jotta varmistetaan kulutuksen kestävyys. Kylmän alkukevään johdosta siirtonurmen saamisessa on ollut viivettä mutta 26.5. saamme vihdoin tuoreet siirtonurmet 1500m2, jotka levitetään välittömästi tiipaikoille (10,11,12,13,16 ja 2). Näiden siirtonurmien osalta juurtumisaika on arviolta 4–5 viikkoa, joten parhaassa tapauksessa uudet alueet ovat käytettävissä juhannuksena.

Viikoilla 22 ja 23 viimeistellään Laakson etuysin kunnostettavia tiipaikkoja (1, 5 ja 8). Kun Laakso on viimeistelty siirtyvät työt Masterin puolelle, jonka osalta tarkkaa suunnitelmaa viimeistellään parhaillaan. Suunnitelman osalta tärkeimpinä asioina ovat aikataulutus ja työjärjestys erityisesti huomioiden kentän pelattavuuden remontin eri vaiheissa. Kokonaisuudessaan tiipaikkaremontti on kauden top 1 -projekti ja vaatii aikaa sekä resursseja. Lopputulos tulee eittämättä viemään Talmaa eteenpäin golfkeskuksena (tiipaikkojen kunto, kentänhoito, visuaalinen ilme) ja mahdollistamaan tiipaikkojen monipuolisen hyödyntämisen koko pelaajakunnalle.

Muuta huomioitavaa
Viikolle 24 on suunniteltu suoritettavaksi molemmilla pääklubin kentillä ilmastusprojekti. Tämä tarkoittaa väylien holkitusta, sekä viheriöiden ja tiipaikkojen tapitusta. Tarkka ajankohta ja vaikutukset pelaamiseen informoidaan erillisissä julkaisuissa.

Hyvää kesää ja loistavaa alkanutta golfkautta toivottaa kenttätoimikunta!

Jukka Happonen
kenttätoimikunnan puheenjohtaja

Master-kentän 1. väylällä on pidetty 24.3. arkkitehti Lassi-Pekka Tilanderin kanssa katselmus, jossa käytiin läpi väylän uudistamisen tilannetta ja sovittiin jatkotoimenpiteistä. Master 1:n uudelle väylälle tarvittavat maamassat on nyt suurimmilta osin saatu ja otettu vastaan. Uuden väylän karkea muotoilu ja sijainti on tehty.

Seuraavaksi väylälle tuotujen maiden annetaan painua rauhassa kuluvan kesän ja talven 2021-2022 ajan, jotta väylän pohjasta saadaan riittävän tiivis. Keväällä 2022 tehdään väylän lopullinen muotoilu, ”kytketään” se vanhaan väylään, asennetaan kastelujärjestelmä, salaojat ja kaivot, tehdään lopullinen pintamuotoilu sekä tuodaan kasvukerros, joka kylvetään. Uusi väylä otetaan käyttöön kaudella 2023.

Golf Talmassa aloitetaan tulevana keskiviikkona 2.9. lyöntipaikkojen peruskorjaus. Pelaajilta saadun ja kerätyn palautteen perusteella tärkein kehittämiskohde Golf Talmassa on Master- ja Laakso-kenttien lyöntipaikat. Peruskorjaus aloitetaan Laakson väyliltä numero 10-18. Aloitamme työn väylän numero 18 lyöntipaikoista.

Peruskorjauksen tavoitteena on parantaa lyöntipaikkojen laatua. Korjaussuunnitelma on tehty erikseen Laakso- ja Master-kenttien jokaisen väylän jokaiselle tiipaikalle. Osa tiipaikoista tehdään kokonaan uudestaan tavoitteen saavuttamiseksi ja osalle tiipaikkoja riittää pelkästään kastelujärjestelmän uusiminen. Toimimme siis kunkin tiipaikan osalta tarpeen mukaisesti.

Korjauksessa uusimme jokaisen tiipaikan kastelujärjestelmän. Niillä tiipaikoilla missä korjaustarve on suurempi, mm. poistamme nykyisen tiipaikan pintakerroksen, tasoitamme/suoristamme lyöntipaikan, lisäämme uuden kasvukerrosmaa-aineksen ja pinnoitamme lyöntipaikan uudella siirtonurmella.

Melko useilla lyöntipaikoilla yksi ongelmista on ollut lyöntipaikan pieni koko, jolloin pelaaja- ja kierrosmäärien ollessa suuria, kova kulutus on kohdistunut liian pienelle pinta-alalle. Tiipaikkojen suurentamisella valituilla lyöntipaikoilla saamme tasattua kulutusta laajemmalle alueelle eli saamme lisää ”tiipallojen” siirtopaikkoja, jolloin aina kulloinkin käytössä ollut kohta pääsee ”huilaamaan” ja ruoho kasvamaan ja palautumaan paremmin.

Rakennamme myös muutamia kokonaan uusia lyöntipaikkoja punaisilta pelaaville pelaajille. Olemme havainneet, että punaisilta kenttää pelataan liian pitkänä ja varsinkin tietyt väylät ovat kohtuuttoman vaikeita. Pelaajien asiakaskokemuksen parantamiseksi rakennamme uusia tiipaikkoja ja siten saamme muutettua kenttiämme palvelemaan pelaajien tarpeita paremmin ja parannettua myös monien väylien pelattavuutta. Lyhennämme muutamaa väylää ja kentän kokonaispituutta myös keltaisilta ja sinisiltä pelaavien osalta pelikokemuksen ja väylien pelattavuuden parantamiseksi.

Jatkamme lyöntipaikkaremonttia niin pitkälle tämän vuoden syksyyn, kuin sää sallii. Remonttia jatketaan tulevalla kaudella 2021 myöhemmin päätettävän aikataulun mukaisesti. Remonttia tehdään kokonaisuudessaan kunnes molemmat kentät on saatu valmiiksi. Remontin kokonaiskestoa on vielä vaikea arvioida, koska näemme etenemisvauhdin nyt, kun pääsemme remontin aloittamaan.

Nyt kun aloitamme Laakson ”takaysiltä”, sitä voidaan kuitenkin pelata samaan aikaan remontin kanssa. Toki kulloinkin remontissa oleva väylä pitää pelata poikkeusjärjestelyin niistä kohdista minne eri väriset ”tiipallot” on kulloinkin remontista johtuen sijoitettu. Niiden tiipaikkojen osalta mihin teemme isompaa remonttia, ja joissa siten vaihdetaan kasvukerrokset, ja ne siirtonurmetetaan, tulee siirtonurmen antaa juurtua hyvin, joten niiden palauttaminen peliin kestää hieman pidempään. Ne lyöntipaikat missä remontti on lähinnä kastelujärjestelmän uusiminen, pystytään palauttamaan välittömästi remontin tekemisen jälkeen pelaajien käyttöön.

Remontista johtuen Laakson takaysi ei ole nyt väliaikaisesti tasoituskelpoinen.

Pahoittelemme remontinaikaisesta työstä pelaajille aiheutuvaa haittaa.

Master- ja Laakso-kentille tehdään viheriöiden holkitus. Master-kenttä holkitetaan maanantaina 31.8. ja Laakso-kenttä maanantaina 14.9.

Holkituksessa viheriöön painetaan ontto holkki, joka poistaa viheriöltä maa-ainesta eli viheriöstä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy viheriöllä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä viheriöltä poistetaan ns. kuitua, jotta viheriön koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa viheriön pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää viheriön ruohon kasvua ja on sen vuoksi epäedullista viheriön kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekkaa ja se jyrätään kuten tapituksenkin yhteydessä. Holkituksen jäljet näkyvät hieman pidempään viheriössä, kuin tapituksen ja voivat aiheuttaa pientä epätasaisuutta viheriön pinnassa, joka kuitenkin menee suhteellisen nopeasti ohi hiekoituksen ja ruohon kasvun avulla.

Holituksen kaltainen hoitotoimenpide on tärkeää tehdä, jotta voimme parantaa ja pitää yllä viheriöiden hyvää kuntoa. Pahoittelemme viheriöiden hoitotoimenpiteistä pelaajille aiheutuvaa haittaa.

Lue myös aiempi uutisemme mitä eroa on holkituksella ja tapituksella alla olevasta linkistä.

Holkituksen ja tapituksen erot

Nyt kun lämpimät säät ovat alkaneet toden teolla, on myös ruohon kasvu päässyt hyvään vauhtiin. Alkukaudesta golfkentillä on aina haasteena ja huolenaiheena se, että vaikka ruohon kasvua ei vielä ole ollenkaan tai se on hyvin vähäistä viileistä keleistä johtuen, niin kulutus on kovaa, koska pelaajamäärät ovat suuret golfareiden lähtiessä sankoin joukoin kentille pitkän talven jälkeen.

Sään lämmettyä saamme auringon lisäksi nauttia ruohon kasvun käynnistymisestä. Kentänhoidollisesti se on erityisen positiivinen asia, joskin kenttähenkilöstön huolenaiheet siirtyvät kasvun käynnistymisessä toisiin teemoihin. Voisi kai sanoa, että kenttähenkilökunnan toimenkuvaan kuuluu olla aina vähän huolissaan, koska tavoitteena on erilaisissa muuttuvissa olosuhteissa pyrkiä takaamaan pelaajille parhaat mahdolliset olosuhteet golfin harrastamiseen. Joskus se tarkoittaa, että hetkellisesti joudumme hoidollisesta näkökulmasta tekemään sellaisia hoitotoimenpiteitä, jotka väliaikaisesti heikentävät viheriöiden, väylien ja muun kenttäalueen pelattavuutta, mutta parantavat kentän kuntoa pitkällä tähtäimellä ja pitävät kentän hyvässä kunnossa pidempään. Näin on esimerkiksi vihriöille tehtävän holkituksen suhteen, jonka olemme tehneet viime viikkojen aikana. Näin on myös nyt käynnissä olevan tiipaikkojen rei’ityksen suhteen. Hetkellisesti joudumme haittaamaan teidän pelaajien toimintaa, jotta kenttä voisi olla huomenna paremmassa kunnossa ja kestäisi kovan kulutuksen.

Ruohon kasvu kaikessa positiivisuudessaan aiheuttaa myös sen haasteen, että samaan aikaan, kun ruohon ravinteiden oikeasta saannista tulee huolehtia kasvun turvaamiseksi, pitäisi kasvu saada pidettyä maltillisena, jotta viheriöiden pelattavuus säilyy. Lisääntynyt kasvu aiheuttaa lisääntynyttä tarvetta niiden leikkaamiselle, joka kuitenkin tulee rytmittää muuhun kentänhoitoon, koska hoidettavia alueita ja tehtäviä on paljon. Ruohon kasvaessa voimakkaasti esimerkiksi viheriöillä, saattaa se juuri ennen seuraavaa leikkuukertaa jo vähän näkyä pelaajille hieman heikentyneinä ruohon pituuden vuoksi. Pyrimme vaikuttamaan ruohon kasvuun tässä kohtaa kautta kasvunsäätelyaineiden avulla (hillitsemme pituuskasvua) ja tietenkin leikkaamalla.

Olemme huomanneet, että useita pelaajia kiinnostaa pelaamisen lisäksi myös kentänhoidolliset asiat. Niinpä julkaisemme alla yhteistyökumppanimme Bernerin kirjoituksen kasvukauden käynnistymisestä ja miltä se näyttää heidän näkökulmastaan. Tällä ja kentänhoitoon liittyvillä uutisillamme tavoitteenamme on avata kentänhoidon eri sisältöjä. Kirjoitus pitää sisällään Bernerin kaupallista materiaalia.

Kasvukausi on vihdoin päässyt vauhtiin

(Lähde: Berner Oy:n tiedote 12.6.2020)

Kylmä ja pitkä kevät on kääntynyt kesäksi, kun Helatorstain jälkeen lämpöasteet alkoivat nousta ja yöpakkaset hellittämään.

Termisenkesän alkua saatiin odottaa tänä vuonna hieman pidempään kuin pitkänajan keskiverto näyttää. Kesä oli suuressa osassa suomea noin kaksi viikkoa myöhässä ja tämä on näkynyt hyvin hitaana kasvuna.
Lämpö osoitti olleensa selkeä kasvua rajoittanut tekijä, sillä muutamassa viikossa kasvu suorastaan räjähti käyntiin.

Lämmön ja kiivaan kasvun alettua nyt on tärkeää huomioida, että kasvua tuetaan riittävällä ravinnemäärällä. Muutamissa paikoissa on jo havaittu, kuinka tyhjä maan ravinnevarasto on märän talven jäljiltä. Kasvu saattaa vaihdella paikasta toiseen riippuen saatavilla olevista ravinteista. Kylmä keli on myös viivyttänyt maan mikrobiaktiivisuuden heräämistä ja täten mineralisaation kautta kasveille tulevien ravinteiden saatavuus on ollut heikompaa.

Rakeisia lannoitteita levitettäessä riittävä käyttömäärä on tärkeää, kun maa on erityisesti typen suhteen köyhää. Ristiin levitys ja levittimen säätöjen tarkastus raekoon ja käyttömäärän mukaan vähentää epätasaisen levityksen riskiä. Nestemäisillä lannoituksilla pystytään täydentämään rakeisten lannoitteiden vaikutusta sekä paikkaamaan mahdollisia epätasaisuuksia.

Tiedossa hellettä koko maahan!

Tulevalle viikolle ennustetaan hyvin lämmintä säätä ja hellerajat saattavat rikkoutua laajalti koko maassa.
Muutamia asioita on hyvä muistaa ottaa huomioon:

Jatkuva ja riittävä veden saanti juuriston kautta on kuumalla kelillä tärkeää. Jos kasvin transpiraatio on runsasta saattaa kasvi sulkea ilmaraot ja näin ollen myös yhteyttäminen pysähtyy. Ilmarakojen ollessa kiinni kasvi ei myöskään pysty ottamaan lehtiruiskutuksena annettavia aineita tehokkaasti, joten muistakaa tehdä ruiskutukset ennen keskipäivän paahdetta.

Sadetuksesta saa parhaan hyödyn, kun vettä annetaan kerralla enemmän ja sadetus tehdään yöllä. Varmista kuitenkin kasville saatavilla olevan veden tasainen jakautuminen kasvualustassa ja tee Qualibra-ruiskutus nyt.

Aivan kuten meidän ihmisten iho, myös kasvi kärsii liian korkeasta säteilyn määrästä. Ryder-pigmentti antaa suojaa haitalliselle UV-säteilylle ja maksimoi yhteyttämistehon unohtamatta luonnollista väriä.

Kuumuus ja kuivuus stressaavat kasvia, joten helpotusta voidaan antaa erilaisilla biostimulanteilla. Compass Bio-Active merilevään on lisätty glysiinibetaiinia, jolla on kasvin nestetasapainon säätelyyn positiivinen vaikutus. Hicure ja Turbine Amino OneShotit sisältävät runsaasti aminohappoja, jotka kasvattavat kasvin vastustuskykyä ja myös auttavat kasvia toipumaan stressistä. Muista kuitenkin riittävä annostelu, mikäli et ole käyttänyt biostimulantteja säännöllisesti läpi kauden.

Ajankohtaista on myös tarkkailla tautipaineen kehitystä. Kuumat ja kosteat yöt nostavat tautipainetta ja kesä-fusariumin riski alkaa olla käsillä. Muista hallita olosuhteita, jotta tautipaine pysyy mahdollisimman pienenä. Poista kaste, huolehdi tasapainoisesta lannoituksesta ja terävistä leikkuuyksiköistä. Taudin iskiessä viime vuonna rekisteröity Heritage pysäyttää taudin tehokkaasti. Heritage sekä muut golfkentille sallitut kasvinsuojeluaineet sopivat tankkiseokseen Primo Maxxin kanssa.

Kuva: Holkituksessa viheriöstä poistetaan maa-ainesta koneella kuidun poistamiseksi. Viheriöstä irtoaa pieniä ”papanoita”.

Muutaman viime viikon aikana on kentillämme tehty kentänhoitotyönä viheriöiden holkitusta. Kentänhoitotyöstä kiinnostuneiden pelaajien keskuudessa on herännyt keskustelua hoitotoimenpiteen luonteesta ja osin on sekoittunut tapituksen, jota myös rei’itykseksi kutsutaan ja holkituksen erot. Eroa on myös sillä, kuinka nopeasti viheriöt palaavat samalle tasolle millä ne olivat ennen hoitotoimenpidettä. Molemmat hoitotoimenpiteet ovat viheriöille elintärkeitä, jotta niiden ruohon kasvua voidaan parantaa ja pitää yllä.

Tapituksessa (=ilmastus), jota olemme viime vuosina tehneet useammin, viheriöön painetaan tapilla reikä. Siinä viheriöltä ei poisteta maa-ainesta. Tapituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekka, joka verkotetaan viheriölle tasaiseksi ja se jyrätään. Viheriöt ovat erittäin nopeasti, ellei jopa saman tien, hyvin tasaiset eikä pallon vieriminen ole juurikaan muuttunut verrattuna hoitoa edeltäneeseen tilaan.

Holkituksessa tapin sijaan viheriöön painetaan ontto holkki, joka poistaa viheriöltä maa-ainesta eli viheriöstä lähtee holkin mukana ns. pieni papana. Tämä jälki näkyy viheriöllä pienenä reikänä. Hoitotoimenpiteellä viheriöltä poistetaan ns. kuitua, jotta viheriön koostumusta pystytään pitämään ruohon kasvulle edullisena. Ajan saatossa viheriön pintaan ja pinnan alle kertyy kuitua, jonka liika määrä heikentää viheriön ruohon kasvua ja on sen vuoksi epäedullista viheriön kuntoa ajatellen. Tämän vuoksi sitä joudutaan poistamaan aika ajoin holkituksella. Holkituksen yhteydessä viheriölle levitetään hiekkaa ja se jyrätään kuten tapituksenkin yhteydessä. Holkituksen jäljet näkyvät hieman pidempään viheriössä, kuin tapituksen ja voivat aiheuttaa pientä epätasaisuutta viheriön pinnassa, joka kuitenkin menee suhteellisen nopeasti ohi hiekoituksen ja ruohon kasvun avulla.

Molempia hoitotoimenpiteitä on tärkeää tehdä, jotta voimme parantaa ja pitää yllä viheriöiden hyvää kuntoa. Pahoittelemme viheriöiden hoitotoimenpiteistä pelaajille aiheutuvaa haittaa.

Alla olevalla videolla on käynnissä viheriön tapitus (videomateriaalin lähde Hako).

Kuluva talvi on ollut sateinen ja poikkeuksellisesti erittäin leuto. Kenttä on talvehtinut erittäin hyvin eikä ongelmia kentillämme ole ollut. Pääsemme aloittamaan tulevan kauden siinä mielessä hyvästä tilanteesta, ettei talvi ole tuonut ylimääräisiä murheita.

Viheriöillä on tällä hetkellä routakerros muutaman sentin syvyydessä ja toistaiseksi odotamme, että kenttä kuivuu ja ilmat lämpenevät, jotta pääsemme tekemään viheriöille niiden ilmastustyöt. Aloitamme tänä keväänä kenttätyöt viheriöiden holkituksella, tarkoituksena on vähentää kuitukerrosta. Holkituksessa poistamme maa-ainesta viheriöiltä pienillä holkeilla.

Homevaurioita ei ole millään kentän osa-alueella. Kaiken kaikkiaan tilanne näyttää kenttien osalta hyvältä.

Tällä hetkellä myös huollamme kalustoa ja vähitellen siirrämme niitä kentälle. Lähiaikoina aloitamme myös bunkkereiden siistimisen ja muutaman bunkkerin vierustan uudelleen muotoilun jolla vältämme rankkasateella tulevat valumat.

Esa Laaksonen
kenttämestari